Olemme huolissamme pelastustoimen ja sisäisen turvallisuuden tulevaisuudesta. Päättäjien on tunnistettava ja ennakoitava varautumiseen ja pelastustoiminnan suorituskykyyn vaikuttavat kriittiset tekijät. Jos Suomen tavoitteena on olla turvallisuuden kärkimaa, pelastustoiminnan lähipalvelut ja alan kehitys on varmistettava pitkäjänteisemmällä rahoituksella ja yli hallituskauden yltävällä ohjelmalla.
Hyvinvointialueilla on pelastajapula. Se kasvaa, kun alan ammattilaisista eläköityy noin neljännes 2030 mennessä. Lisäksi tarvitaan yli tuhat pelastajaa pelastustoiminnan palvelutason varmistamiseksi. Suomi tarvitsee 2 500 pelastajaa 2030 mennessä. Edellytämme tähän riittäviä talousresursseja. Noin viiden miljoonan euron pysyvä korotus valtion vuotuisessa talousarviossa varmistaa pelastajien uudet koulutuspaikat.
Pelastajien koulutusta on uudistettava ja sisäisen turvallisuuden osaajille on tarjottava kiinnostavia jatkokoulutus- ja työuramahdollisuuksia. Ennenaikaiset eläköitymiset kuormittavat yhteiskunnan taloudellista kantokykyä, pelastuslaitosten operatiivista suorituskykyä ja koulutusjärjestelmää.
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistus on toteutettava 2025. Lainsäädäntöhanke on käynnistettävä pikaisesti ja koulutusuudistuksen toteutukselle on varattava rahoitus. Pelastusala kilpailee osaajista ikääntyvän työvoiman Suomessa. Kilpailukykyinen palkkaus on yksi merkittävimmistä työn veto- ja pitovoimatekijöistä.
Rikoslaki on päivitettävä ensilinjan auttajien turvaksi. Ensihoitajiin ja pelastaja-ensihoitajiin kohdistuva väkivallan uhka on toistuvasti mukana hälytystehtävillä. Sitä ei saa hyväksyä työn ominaispiirteenä – työntekijöille on tarjottava lainsäädännöllinen viranomaissuoja. Väkivaltateosta on rangaistava samalla rangaistusasteikolla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta jo tehdään.
Sisäisen turvallisuuden resursseista, suorituskyvystä ja pelastusalan henkilöstöstä on huolehdittava päätöksenteossa mieluummin etu- kuin takapainotteisesti. Tämän ovat osoittaneet yhteiskuntaa ravistelleet kriisit. Päättäjien on aidosti kannettava huolta pelastustoiminnasta ja osoitettava se hallitusohjelma- ja budjettikirjauksissa.
Kim Nikula
johtaja, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL
Ville Rankinen
puheenjohtaja, Lapin palohenkilöstö