Pääkirjoitus

Turkin it­se­val­tai­nen pre­si­dent­ti suostui lopulta edis­tä­mään Ruotsin Na­to-jä­se­nyyt­tä, ja se on erit­täin hyvä uutinen Suo­mel­le

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan.
Kuva: TOLGA BOZOGLU
Pääkirjoitus //12.7.2023

Turkin itsevaltainen johtaja Recep Tayyip Erdoğan alkaa vihdoin taipua ja Ruotsin Nato-jäsenyys edetä.

Vielä juuri ennen Vilnan huippukokousta Erdoğan asetti Ruotsin jäsenyyden ehdoksi, että neuvottelut Turkin EU-jäsenyydestä aloitetaan uudelleen.

Lypsy-yritys ei lähtenyt vauhtiin.

Tähän saakka Turkki on vastustanut  Ruotsin jäsenyyttä sillä perusteella, että Turkin turvallisuushuolia ei ole otettu riittävän vakavasti. Nyt Turkki ja Ruotsi aikovat solmia keskenään turvallisuussopimuksen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Myös Natoon perustetaan koordinaattori terrorismin torjuntaan.

Haraaminen jäsenyyttä vastaan on myös kytketty Turkin sisäpolitiikkaan ja maan tavoittelemiin F-16-hävittäjäkauppoihin Yhdysvaltojen kanssa.

Turkki on pontevasti kiistänyt asekauppojen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden yhteyden. Silti Turkin ja Yhdysvaltojen puolustusministerit keskustelivat Turkin asevoimien modernisoinnista pian sen jälkeen, kun sopu oli syntynyt Ruotsin suhteen.

Suomen kannalta läpimurto on hyvä asia.

Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi huhtikuun alussa, mutta jäsenyytemme ei ole valmis ilman Ruotsia. Pelkkä sotilasliittoon kuuluminen ei auta kriisitilanteessa.

Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten yhteydessä on usein puhuttu Pohjolan linnakkeesta. Siinä Pohjoismaat – ja Naton jäsenmaat – Norja, Tanska, Suomi ja Ruotsi muodostavat alueen, jota puolustetaan yhdessä.

Pohjolan linnaketta ei ole ilman Ruotsia.

Gotlannin saari kuuluu Ruotsille. Sen merkitys Itämeren turvallisuudelle on jopa suurempi kuin Ahvenanmaan.

Se joka hallitsee Gotlantia, hallitsee Itämeren laivaliikennettä. Ruotsin on huomattavasti helpompi pitää kiinni Gotlannista Naton jäsenenä kuin sotilasliiton ulkopuolisena maana.

Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia kulkee Itämeren kautta. Jos meriyhteys katkaistaan, Suomi on kuin erillinen saari, jota on erittäin hankala huoltaa.

Jos länsinaapurimme ei kuulu Natoon, Venäjä voisi painostaa Ruotsia estämään maakuljetukset Suomeen. Painostuskeinona toimisivat Tukholmaan ammutut ballistiset ohjukset tai niiden uhka.

Uhkailun onnistuessa kapea Käsivarrentie olisi käytännössä ainoa maareitti lännestä Suomeen. Se ei riittäisi turvaamaan huoltovarmuutta.

Ruotsin Nato-jäsenyyden käsittelylle Turkin parlamentissa ei ole vielä tarkkaa aikataulua. Lisäksi Unkarin pitää myös hyväksyä Ruotsin jäsenhakemus. Sopii toivoa, että todelliset esteet on nyt ylitetty ja jäljellä on enää muodollisuuksia.

P.S.

Yhdysvaltojen presidentin Joe Bidenin valtiovierailu sekoittaa Helsingin. Turvajärjestelyitä varten poliiseja on haalittu töihin kesken kesälomien, ja myös muut Suomen turvallisuusviranomaiset saavat paiskia ylitöitä.

Vierailun sujuvuutta ja turvallisuutta varmistamaan saapuu lisäksi 600–700 amerikkalaista. Ulkopolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak sanoo Ylellä, että turvajärjestelyt hoidetaan eläinkunnasta tutuilla tavoilla. Olet joko pieni ja huomaamaton, tai iso ja pelottava.

Bidenin tapauksessa ei tarvitse miettiä, kumpi taktiikka on valittu.