Tuntuuko maanantai ankealta ja koheneeko mieliala viikonloppua kohti? Tilastokeskuksen tarkka ajankäyttötutkimus paljastaa, että et ole yksin.
Mielialoja mitattiin ensimmäistä kertaa osana ajankäyttötutkimusta, joka toistuu kerran vuosikymmenessä. Aineisto kerättiin syyskuusta 2020 syyskuuhun 2021.
Yli 10-vuotiaat vastaajat kirjasivat päiväkirjaan tekemisiään vuorokauden tai kahden ajan ja arvioivat mielialaansa kymmenen minuutin välein viidellä hymiöllä. Vaihtoehdoista kaksi oli positiivista, yksi neutraali ja kaksi kielteistä.
Episodeista kertyi lähes 1,2 miljoonaa tunteiden mittausta vajaalta 4 400 vastaajalta.
Tutkimus paljastaa selviä eroja keskimääräisissä mielialoissa, kun vertaillaan eri viikonpäiviä toisiinsa.
– Tuloksissa kuvastuu tyypillisen työ- tai opiskeluviikon rakenne, johon kuuluu viikonlopun odotusta, viikonloppu ja työviikon odotusta, kuvailee yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksesta.
Maanantaista alkaa nousu
Maanantaisin koetaan apeimpia hetkiä. Tunnelmat ovat matalimmat kello 12:n ja 13:n maissa, mutta jo aamulla puoli yhdeksän aikaan mielialat ovat keskimääräistä huonommat.
Tunnelmat kohenevat sen jälkeen päivä päivältä ja ovat parhaimmillaan perjantai-iltana sekä lauantaina iltapäivällä ja illalla. Huippuhetkiä eletään lauantaina iltakahdeksan aikoihin.
Sunnuntaina mieliala jatkuu hyvänä – mutta vain iltapäivään asti. Kolmen aikaan tunnelma lähtee laskuun, joka jatkuu iltaan asti. Kuuluisa sunnuntai-iltapäivän melankolia saa nyt siis tilastollisen vahvistuksen.
Hyvä uutinen on, että suomalaiset ovat kuitenkin tyytyväisiä lähes 70 prosenttia ajasta.
Iltaisin hyvä mieli
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keskiarvoja kaikista kellonajoista eli mitatuista kymmenminuuttisista ajanjaksoista. Parhaita tunnelmat ovat illalla seitsemästä puoli yhdeksään.
Positiivisin hetki koetaan kello 19.20–19.30, jolloin lähes 80 prosentilla on hyvä mieli. Tuolloin useimmat katsovat televisiota tai videoita, tekevät kotitöitä, ruokailevat tai peseytyvät.
Ulkomailla on joskus arveltu, että suomalaisten onnellisuutta selittää ahkera saunominen. Tutkimus antaa jonkin verran tukea väitteelle, sillä saunojat olivat keskimäärin onnellisempia kuin ne, jotka eivät saunoneet.
Päivän kielteisimmät hetket koetaan kello 10.30–10.40 ja 12.50–13.00, jolloin lähes kolme prosenttia kansasta on huonolla tuulella. Haaramon mukaan taustalla voi olla esimerkiksi yltyvä nälkä ennen lounasaikaa.
Vaikka vapaa-ajalla tunnelmat ovat paremmat kuin työajalla, myönteinen mieliala on selvästi yleisintä kaikessa ajankäytössä.
Nukkuminen kerää kehuja
Yksittäisistä toiminnoista nukkuminen sai yllättäen eniten myönteisiä mielialamerkintöjä, lähes 40 prosenttia.
– Ihmiset kokevat olevansa onnellisia nukkuessaan. Uni koetaan omaksi vapaaksi ajaksi, joka ei ole sidottu velvollisuuksiin, Haaramo pohtii.
Ikäryhmistä erityisesti 10–14-vuotiaat lapset erottuvat tilastoissa parhailla mielialoillaan.
Tässäkin tutkimuksessa tuli esille, että terveys ja hyvät ihmissuhteet lisäävät onnellisuutta.
Mielialojen mittausta koskeva tutkimusartikkeli on osa toukokuussa julkaistua kirjaa Ajan jäljet - elämänrytmit koronakriisissä ja 202 0-luvulla.
Onnellisuus ei välttämättä kasva iän myötä. Tilastokeskuksen mielialamittarin mukaan yli 65-vuotiaat ovat vähiten onnellinen ikäryhmä.
Yliaktuaari Juha Haaramo Tilastokeskuksesta arvioi, että tulokseen on voinut vaikuttaa tutkimuksen mittaustapa. Tarkastelun kohteena olivat arjen mielialat hetki hetkeltä.
– Iäkkäillä esimerkiksi terveydelliset haasteet voivat heijastua mielialoihin, vaikka he olisivat muuten tyytyväisiä elettyyn elämään.
Yli 65-vuotiaiden mielialat eivät juuri vaihdelleet viikonpäivän mukaan, toisin kuin nuoremmilla. Tutkimusajalle osunut pandemia saattoi osaltaan laskea senioreiden mielialoja.
Kulttuuri tuo iloa elämään
Valoa ikäihmisten päiviin tuovat muun muassa kulttuuri, harrastukset ja sosiaalinen media.
Tutkija Riitta Hanifi Tilastokeskuksessa selvitti lasten ja nuorten sekä eläkeikäisten ajankäyttöä. Runsas viidennes yli 65-vuotiasta oli käynyt taidenäyttelyissä tai museoissa edellisen vuoden aikana. Konsertit olivat lähes yhtä suosittuja.
Valokuvaus on mieluista tekemistä erityisesti yli 65-vuotiailla, joista joka neljäs ilmoitti sen harrastuksekseen.
Hanifi uskoo, että kulttuuri lisää ihmisten onnellisuutta.
– Taide ja kulttuuri tuottavat mielihyvää, eikä niitä toki harrastettaisi, elleivät ihmiset saisi niistä iloa ja nautintoa.
Lähikontaktit vähenevät
Digitalisaatio näkyy ikäihmisten keskuudessa: runsaat puolet yli 65-vuotiaista käyttää sosiaalista mediaa. Suosituimpia palveluita ovat Whatsapp ja Facebook.
Digipalveluista huolimatta sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt sekä vanhoilla että nuorilla. Erityisesti kasvokkaiset tapaamiset ovat laskussa.
Samalla yksinäisyys on lisääntynyt. Yllättäen 15–24-vuotiaat nuoret naiset kokevat itsensä senioreita yksinäisemmiksi. Heistä puolet ja kolmannes samanikäisistä miehistä tuntee itsensä ainakin ajoittain yksinäiseksi.
Eniten stressiä kokivat 15–24-vuotiaat nuoret naiset. Moni kokee, ettei aika riitä kaikkeen, mitä he haluaisivat tehdä. Ajankäyttötutkimuksen mukaan jo 10–14-vuotiaat tytöt käyttävät opiskeluun ja kotitöihin enemmän aikaa kuin pojat.