kolumni: Han­ka­lat ajat vaa­ti­vat jät­ti­mäi­siä uh­rauk­sia, mutta ei koskaan kau­pun­geis­sa

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus
Tilaajille

Tulva hi­das­taa luon­to­ka­toa

Kemijoen suurin tulva – Saulin tulva – oli 161 vuotta sitten. Samanlainen tulva esiintyy kerran 300 vuodessa. Joen virtaama oli tuolloin yli 10-kertainen keskivirtaamaan verrattuna. Tulva aiheutui runsaasta lumesta ja siitä, että kevät tuli äkkirysäyksellä.

Isojen tulvien torjunta olisi mahdollista tekojärvillä, kuten Vuotoksella. Valtioneuvosto hylkäsi sen 2018. Vuotoksen vaikutus veden korkeuteen Rovaniemellä olisi yksi metri. Myös energiaa saataisiin lisää. Sadanta on kasvanut ja kasvanee edelleen, joten tätä kautta sähköä saadaan lisää. On myös mahdollista uusia ja tehostaa voimalakoneistoja.

Vuotoksen rakentaminen ei estäisi Kemijärvi–Rovaniemi–Kittilä-valuma-alueilta tulevien sulavesien haitallisia vaikutuksia, koska alueella on runsaasti ojituksia ja vähän tulvia hillitseviä järviä. Kemijoen tulvat ovat äärevöityneet. Osin tulvia voidaan pitää itseaiheutettuina.

Veden laatu on kärsinyt ojituksista jopa Perämerelle asti.

Haluatko lukea tämän jutun?

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita

Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa Näköislehdet (ma-la) ja arkisto Galleriat, videot ja live-lähetykset Podcastit Päivittäiset uutiset sähköpostiisi