Kun Kemijoen pääuoma oli rakennettu ja seuraavana olisi ollut Ounasjoen vuoro, kansa nosti myöhäsyntyisen äläkän, minkä seurauksena rakentaminen keskeytettiin. Myöhemmin Ounasjoki rauhoitettiin erityislailla.
Meneillään oleva ilmastonmuutos on lisännyt merkittävästi tulvien suuruutta ja esiintymistiheyttä. Niinpä luonnontilassa olevan Ounasjoen tulvat uhkaavat erityisesti Kittilän kirkonkylää, Ounasjoen suistoaluetta Saarenkylässä ja Rovaniemen ydinaluetta Kemijoen tulvaa nostaen. Erityisesti tulva uhkaa Pulkamontien terveysasemaa sekä Citymarketin ja Lidlin tavarataloja, joita jo nykyisin suojataan purettavilla tulvapenkereillä.
Kysymyksessä on todellinen katastrofitulvauhka varsinkin, kun mahdollista uhkaa ei pystytä kunnolla torjumaan pengerryksillä suojeltavien rakennusten sisältämä toiminta huomioon ottaen, eikä Ounasjoen virtaamaan muutenkaan saa puuttua rauhoituksen vuoksi.
Kokonaan toinen asia on Kemijoen ranta-alueen suojaaminen. Aikoinaan jo Ounasjoen siltaa rakennettaessa kävi ilmi, että Kemijoen ranta kaupungin puolella oli kymmenien metrien paksuisen hiesukerroksen peittämä, kun taas vastaranta oli peruskalliota. Siitä seuraa, että tulvan laskiessa nopeasti kaupungin puoleisen rannan tiheärakeiseen hiesuun jää vesi ilman joen vastapainetta, ja törmä alkaa purkautua.
Ounasjoen kohtalo jouduttaneen ottamaan vielä uudelleen käsiteltäväksi, koska nykyisellään joki on arvaamaton ja vaarallinen. Ainoaksi vaihtoehdoksi näyttää jäävän Kemijoen vesistön rakentamisen vieminen loppuun saakka, mikä tarkoittaa Ounasjoen lisäksi myös Kemihaaran rakentamista Kemijoki Oy:n laatimien yleissuunnitelmien pohjalta.
Nyt viimeistään pitäisi olla selviö, ettei lohi tule koskaan palaamaan Kemijokeen Ounasjoesta puhumattakaan. Sen sijaan Ounasjoen käyttöä voidaan monin tavoin parantaa huomioimalla niin luonnon kuin ihmisenkin tarpeet.