–Pitää alkaa opetella tekemään perunaruokia, Anna Alm toteaa katsellessaan tyytyväisenä uutta viljelypalstaansa.
Perunat ovat lähteneet ensikertalaisella viljelijällä kasvamaan hyvin.
–Olenkin sanonut kotona, että tämä syksy syödään omia perunoita. Tuohan on todella iso määrä, Alm hymyilee.
Alm aloitti viljelyn kesäkuussa Kemin uudella Sotisaaren palstaviljelyalueella, joka perustettiin tänä vuonna Ympärivuotinen kaupunkiviljely -hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on innostaa kaupunkilaisia hyötyviljelyyn matalalla kynnyksellä. Viljelykauden alussa palstan varanneille järjestettiin verkkokoulutusta sekä Kaupunkiviljelykoulu-päivä, jolloin kouluttaja oli käymässä viljelyalueella. Anna Alm on tyytyväinen mahdollisuudesta saada neuvoja, sillä hänellä ei ollut mitään kokemusta viljelystä etukäteen.
–Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa, ja näin miten iso alue tämä on, niin melkein tuli itku. Ajattelin, että ei tästä tule mitään, ja että kaikki muut osaavat ja tietävät paremmin. En edes ymmärtänyt kaikkia sanoja, mitä toiset käyttivät, Alm muistelee.
Nyt ollaan kuitenkin jo voiton puolella, sillä perunat ovat alkaneet nousemaan. Kitkemistä vielä riittää. Se ei haittaa, sillä Alm viihtyy palstallaan hyvin.
–Tämä paikka on ihan mahtava, kun tähän paistaa sekä aamu-, että ilta-aurinko. Tässä on myös niin tuulista, että ei ole paljoa ötököitä ja lämpötila pysyy siedettävänä. Minä olen sellainen touhupirkko, että en osaa vain maata rannalla tekemättä mitään, niin tässä saa hyvin rusketusta samalla kun touhuaa, Alm iloitsee.
Valmis pelto
Sotisaaren palsta-alue on laitettu alulle yhteistyönä maanomistaja Britta Sotisaaren kanssa. Sotisaari on viljellyt alueella aikaisemmin mansikkaa, joten pellolla oli jo valmiina hyvät edellytykset viljelylle.
–Pelto on ollut nyt kolme vuotta tyhjillään, mutta ollaan kuitenkin käännetty sitä, ja pidetty kunnossa. Oulussa asuvat lapseni aikoivat ensin jatkaa mansikkapellon pitämistä, mutta eiväthän he omilta töiltään ehdi. Tämä oli minullekin hyvä ratkaisu, sillä nyt ainakin pelto pysyy kunnossa eikä ala kasvamaan risukkoa. Eli kaikki voittavat, Sotisaari kertoo.
Pelto muokattiin ja lannoitettiin keväällä valmiiksi ennen palstojen jakoa. Syksyllä maa käännetään ja keväällä karhitaan, mutta sitä ei enää lannoiteta. Viljelijät saavat itse päättää jatkossa, haluavatko käyttää lannoitetta vai eivät.
–Luonnonmukaiset lannoitteet ovat sallittuja, Sotisaari sanoo.
Toistaiseksi 50 merkitystä palstasta on varattu noin 30, joten uusiakin viljelijöitä mahtuu vielä mukaan.
Parasta on yhteisöllisyys
Anna Almilla kuluu aikaa palstansa hoitoon muutama tunti viikossa. Hän on valinnut kasvatettavaksi sellaisia lajeja, jotka eivät vaadi kastelua.
–Sipulia, perunaa, herneitä ja kamomillaa. Tämä on aika iso palsta, ja on ongelma jos ei pääsekään aina kastelemaan, kun pitää palstaa yksin.
Alm kertoo, että pienviljelyn aloittaminen on ollut mielessä jo pitkään.
–Kun ei ole omaa mökkiä, niin tämä on hyvä mahdollisuus. Britta on ollut kauhean avulias, täällä tuntee aina olonsa tervetulleeksi. En tiedä, tulisiko palstalla touhuttua niin paljon, jos se olisi jossain puskassa.
Parasta palstaviljelyssä Almin mielestä onkin yhteisöllisyys.
–Tänne on mukava ja turvallinen tulla, kun täällä on aina joku. Ja aina voi kysyä muilta neuvoa, kokeneemmat auttavat mielellään aloittelijoita.
Almin mielestä palstaviljely sopii kenelle tahansa, kuka vain viihtyy ulkona ja jaksaa kitkeä. Mutta siitä ei tarvitse huolehtia, etteivät omat taidot riittäisi.
–Todellakin tähän pystyy kuka vain, jos tähän pystyn minä, joka on viimeksi joskus lapsena kukkapenkkiä kitkenyt. Eli käytännössä ei ollut mitään kokemusta, Alm nauraa. Hän haluaisi ehdottomasti jatkaa harrastusta ensi vuonna, jos vain tilaisuus tulee. Briitta Sotisaari kertoo, että syksyllä kartoitetaan ihmisten kiinnostusta jatkamiseen.
–Jos on innokkaita viljelijöitä, niin jatketaan ensi vuonna.
Sotisaaren viljelypalstat
Ympärivuotinen kaupunkiviljely -hanke yhteistyössä maan omistaja Britta Sotisaaren kanssa perustivat uuden palstaviljelyalueen Kemin Sotisaareen kesällä 2021.
Hankkeen tavoitteena on innostaa kaupunkilaisia hyötyviljelyyn omalla puutarhapalstalla.
Alue on kooltaan noin hehtaarin ja siihen mahtuu kymmeniä aarin kokoisia viljelypalstoja.
Palstat ovat kooltaan 10 x 10 m ja vuokrahinta on 35 euroa viljelykaudelta. Hintaan kuuluu kasteluvesi.
Hanke järjesti palstaviljelijöille Kaupunkiviljelykoulu-päivän sekä verkkokoulutusta viljelykauden alussa.
Maan omistaja hallinnoi aluetta itse ja hoitaa vuokrauksen.
Kemin kaupunki on apuna palstojen varaamisessa ja asioiden tiedottamisessa. Kaupunki myös hoitaa palstojen mittaamisen ja merkitsemisen vuonna 2021
Palstaa saa käyttää ainoastaan yksivuotisten koriste- ja hyötykasvien viljelyyn, ja sitä on viljeltävä ja hoidettava koko viljelykauden.
Viljelyssä ei saa käyttää kemiallisia kasvinsuojeluaineita. Ainoastaan luonnonmukaiset valmisteet ovat sallittuja.
Maan kalkitus ja lannoitus on sallittua, mutta maa-ainesta tai säkkimultaa ei saa tuoda alueelle.
Kemissä on myös toinen viljelypalsta-alue, joka sijaitsee kaupungin etelälaidalla. Meri-Lapin Nuoret Töihin ry:n ylläpitämä Siikakankaan palstaviljelyalue täyttää tänä kesänä 10 vuotta. Alueella on yhteensä 30 palstaa, joista 23 on käytössä tällä hetkellä. Alueella on myös isompi, noin 30 x 50 metrin suuruinen pelto, joka on mahdollista vuokrata vaikkapa perunan viljelyyn.
–Pelto on myös mahdollista jakaa tulevaisuudessa pienemmiksi palstoiksi, mikäli tulee paljon lisää viljelijöitä, Meri-Lapin Nuoret Töihin yhdistyksen aktiivi Juha Taanila kertoo.
Tavallisen 10 x 10 metrin palstan vuokra on vain 20 euroa. Siikakangas on ollut erityisesti burmalaisten suosiossa.
