Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Tuleeko vii­ley­des­tä Lapin mat­kai­lun valt­ti­kort­ti? Tois­tai­sek­si meillä jäädään ke­sä­mat­kai­lus­sa pahasti Ruotsin ja Norjan jal­koi­hin

Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettulan mielestä tiestön kunto tulisi hoitaa paremmalle tolalle, jotta matkailu kehittyisi.
Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettulan mielestä tiestön kunto tulisi hoitaa paremmalle tolalle, jotta matkailu kehittyisi.
Kuva: Olli Miettunen

Talvinen Lappi on Suomen matkailun veturi, jota markkinoidaan revontulilla, lumella ja arktisen luonnon kauneudella. Lapin kesässä piilee kuitenkin paljon mahdollisuuksia, joita matkailijat eivät ole vielä löytäneet.

– Terveysmatkailussa Lappi on voittaja, tiivistää seutukunnan hankkeita hallinnoivan Tunturi-Lapin Kehitys ry:n toiminnanjohtaja Veli-Matti Hettula.

Hän on myös Lapin matkailua ennakoivan matkailuklusterin puheenjohtaja.

– Meillä on tutkitusti maailman puhtain ilma, Euroopan puhtain vesi ja elintilaa kaikille. Äärimmäisillä luonnonolosuhteilla, kuten keskiyön auringolla, on valtava vaikutus marjasadon ravintorikkauteen, Hettula markkinoi.

Yöttömän yön lisäksi pohjoinen luonto tarjoaa kesällä erämaaseikkailuja, viileyttä ja hiljentymisen kokemuksia ulkomaisille matkailijoille.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että matkailualan kasvun edellytyksiä vahvistetaan Suomessa.

– Mutta valtion budjetissa sitä ei näy. Esimerkiksi Ruotsissa valtio tukee matkailua huomattavasti enemmän kuin meillä, Hettula sanoo.

Ruotsissa rekisteröitiin 13 miljoonaa ulkomaista yöpymistä pelkästään tammi–lokakuussa 2022. Se on melkein kolme kertaa enemmän kuin Suomessa koko viime vuonna.

Kesäturistit eivät löydä Lappiin

Vuonna 2022 Suomessa oli yhteensä 4,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä. Suomen matkailualaa edistävän Visit Finlandin kokoamat tilastot osoittavat, että pandemiavuosien notkahduksesta on lähdetty kipuamaan ylöspäin. Talvikauden yöpymisistä yli puolet sijoittui Lapin ja Kuusamon alueelle.

Kesäkauden yöpymisiä oli koko maassa 2,3 miljoonaa, mutta pohjoisessa vain 234 000. Lapin kesä on voimavara, jota matkailuala ei ole vielä ottanut käyttöön.

Tällä hetkellä Lapin matkailussa pyörii 1,5 miljardin euron liikevaihto. Veli-Matti Hettulan mukaan se voitaisiin helposti kaksinkertaistaa, jos kesäkauden potentiaalia ryhdyttäisiin hyödyntämään kokonaisvaltaisesti. Toimet ovat jo alkaneet: useat Lapin matkailukohteet ovat panostaneet Keski-Euroopan avainmarkkinoille euromääräisesti enemmän kuin koskaan.

Pohjoisista palveluista ympärivuotisia

Lisääntyvään lumettoman ajan matkailuun ja ilmastoturismiin valmistautuvat yritykset satsaavat nyt ympärivuotisiin palveluihin.

– Esimerkiksi Kilpisjärvellä useat yrittäjät ovat päättäneet pitää majoituspaikat auki läpi vuoden. Se on ensimmäinen askel, etteivät asiakkaat kisko suljettuja ovenripoja, Hettula sanoo.

Lapin matkailuinfrastruktuurissa on paljon kapasiteettia. Talvikohteet ja -palvelut pystyvät muuntautumaan kesäkauden tarpeisiin.

– Majoituspuoli ei ole ongelma, mutta saavutettavuudessa sen sijaan on parantamisen varaa.

Talvisin matkailu vetää, mutta kesälle tarvitsisi keksiä jotain. Kuva Rovaniemen Pajakylästä.
Talvisin matkailu vetää, mutta kesälle tarvitsisi keksiä jotain. Kuva Rovaniemen Pajakylästä.
Kuva: Anssi Jokiranta

Talven vilkas reitti- ja tilauslentoliikenne hiljenee kesäksi. Matkailijoiden logistiikka jää kumipyörien ja junaliikenteen varaan, mutta tiestön ja rautatieverkoston korjausvelka ylittää pian kolme miljardia euroa.

Ne olisi Hettulan mielestä syytä hoitaa kuntoon, sillä nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tarvitaan myös kulkuyhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan.

Hettulan mukaan on syytä valmistautua myös siihen, että sähkö- ja vetylentokoneet mullistavat ilmailun lähivuosina.

– Esimerkiksi Enontekiön lentoasemalla on korjausvelkaa, joten miksi emme tekisi siitä samalla uuden ilmastoystävällisen lentoaseman pilottikohdetta?

Kesäkaudelle kaivataan vetonaulaa
Salla Fagerström, STT

Pohjoismaat ovat viileytensä takia kiinnostavia matkailukohteita, sanoo Visit Finlandin Euroopan alueen markkinoista vastaava Heli Saari. Viileää ilmastoa ei kuitenkaan vielä ole käytetty myyntivalttina Suomen kesäsesongin markkinoinnissa.

Tanska, Ruotsi ja Norja ovat matkailualan pohjoismaisten tilastojen mukaan kesäkauden yöpymisten määrässä mitattuna paljon Suomea edellä.

– Ruotsin etuna on siltayhteys Manner-Eurooppaan ja Norjan vuonot ovat jo käsite. Heidän markkinointibudjettinsa on myös aivan eri tasoa kuin meillä, Saari toteaa.

Suomen matkailua edistävä Visit Finland tiedostaa, että maamme ongelma on hankala saavutettavuus. Kesällä kaikki yhteydet kulkevat Helsingin kautta, eikä esimerkiksi Lappiin ole silloin suoria lentoja muualta maailmasta.

– Kesäkaudelta puuttuu vielä selkeä matkailutuote. Sen kehittäminen vie aikaa, mutta sitä kautta saadaan lopulta myös kesäsesonkiin asiakkaita, Saari pohtii.

Jos kohde on hyvin brändätty ja markkinoitu, turistit tahtovat päästä sinne. Saari mainitsee malliesimerkkinä vajaan 400 000 asukkaan Islannin, joka vetää matkailijoita vuodesta toiseen, vaikka sinne on pitkä lentomatka ja maassa on usein sateista.

Matkailijoiden muuttuessa yhä tiedostavammiksi alkavat myös kestävyys ja vastuullisuus painaa valintojen vaakakupissa. Niistä toivotaan Suomen matkailuun uusia kilpailuetuja. Työ- ja elinkeinoministeriön strategisena tavoitteena on tehdä Suomesta Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde vuoteen 2028 mennessä.