Tor­nio­lai­set eivät olleet tyy­ty­väi­siä opet­ta­jiin­sa, sillä op­pi­laat eivät muka vii­sas­tu­neet kou­lus­sa ol­len­kaan

Tornion vuosikymmenet-juttusarjan osa 2: 1600-luku

Tornion koulu (Scholan) sijaitsi 1700-luvulla kaupungin silloisessa ydinkeskustassa eli raatihuoneen vieressä, nykyisellä Porthaninkadulla. Koulumestari asui naapuritontilla n:o 44. Kuvassa myös vasemmalla lähellä Kaupunginlahden rantaa kruunun veropuoti (Cronoboden) ja vaakahuone (Wågen), raatihuone (Rådstufwan) torin länsilaidassa sekä vankila (Aresthuset) ja myllyhuone (Qvarnhuset) koulun itäpuolella. Yksityiskohta Esaias Hackzellin 1750 julkaisemasta Tornion kartasta, Tornionlaakson museo.
Tornion koulu (Scholan) sijaitsi 1700-luvulla kaupungin silloisessa ydinkeskustassa eli raatihuoneen vieressä, nykyisellä Porthaninkadulla. Koulumestari asui naapuritontilla n:o 44. Kuvassa myös vasemmalla lähellä Kaupunginlahden rantaa kruunun veropuoti (Cronoboden) ja vaakahuone (Wågen), raatihuone (Rådstufwan) torin länsilaidassa sekä vankila (Aresthuset) ja myllyhuone (Qvarnhuset) koulun itäpuolella. Yksityiskohta Esaias Hackzellin 1750 julkaisemasta Tornion kartasta, Tornionlaakson museo.
Kuva: Tuomo Ylinärä

Tornioon perustettiin alkeiskoulu eli pedagogio vuonna 1630. Tästä oli säädetty jo kaupungin perustumiskirjassa 1621: Torniossa piti olla koulu, koska maan muihin kouluihin oli hyvin pitkä matka.

Oppilaita oli aluksi vähän. Opillista sivistystä tarvitsivat lähinnä ne, jotka kävivät kauppaa tukholmalaisten kanssa sekä ne, jotka tähtäsivät pappisuralle. Koulua pidettiin 1600-luvulla joltain kaupunkilaiselta vuokratussa talossa, jossa myös koulumestari asui. Oma koulutalo rakennettiin vasta 1705. Oppilasmääräkin alkoi kasvaa, ja 1700-luvun alussa oppilaita oli noin 60.

Opettajat olivat pappismiehiä, jotka pitivät koulumestarin tointa ponnahduslautanaan paremmin palkattuihin papinvirkoihin. Aina kaupunkilaiset eivät olleet heihin tyytyväisiä, sillä oppilaat eivät muka viisastuneet koulussa ollenkaan. Toiset ymmärsivät opettajaa: vaikka hän teki parhaansa, ei oppia voinut kauhalla oppilaiden päähän ammentaa.

Tornion pedagogio oli maan pohjoisin koulu pitkälle 1800-luvulle. Monista vaikeuksista huolimatta se toimi 1630-luvulta nykypäiviin saakka yhtämittaisesti, joitain lyhyitä katkoja lukuun ottamatta. Suomessa toteutettujen koulu-uudistusten myötä se muutettiin 1800-luvulla ala-alkeiskouluksi ja 1900-luvulla ensin keskikouluksi, sitten yhteislyseoksi.

Mainos
Lapin Kansan pelit

Pelaa Lapin Kansan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä