Kiitos Ylitornio, täällä on ollut hyvä asua. Näillä ajatuksilla Pekka Lovikka päätti kiitospuheensa Aavasaksan kruununnäyttämöllä – ja 40-vuotisen työnsä soitinrakentajana. Liki parituntinen juhla meni kuin siivellä. Ida Elinan esitykset yhteistyössä Pekan kanssa kehitetyllä kanteleella olivat huippua. En ole kuullut koskaan mitään vastaavaa.
Lämmin kiitos Pekalle ja Ida Elinalle. Monen silmäkulma kostui esityksiä kuunnellessa. Lapin kesä, Myrskyluodon Maija, Finlandia hymni ja monet muut saivat uskomattoman hienon tulkinnan.
Koskettavaa oli myös ylitorniolaisten kollegiaalinen suhtautuminen. Isolla porukalla he olivat onnittelemassa Pekkaa pitkästä yhteistyöstä. Kohtaamisessa oli lämminhenkistä haikeutta ja iloa menestyksellisestä työstä. Toinen toistaan kannustava yhteisöllisyys oli vahvasti läsnä. Toivon kaikkien kerran elämässään saavan kokea samanlaisen konsertin.
Yhteisöllisyys on tärkeä asia. Sitä sain okea Ylitorniolla liki 40 vuoden ajan SOS-lapsikylän johtajana. Yhtä lukuun ottamatta kaikki lapsikylästä aikuistuneet kehuivat Ylitornion ilmapiiriä, kun ennen eläkkeelle siirtymistäni haastattelin heidät.
Lapsikylässä kasvaneita lapsia ja nuoria pyrittiin tukemaan monella tapaa. Kouluissa oli alkuvuosina tukioppilastoimintaa ja paikkakunnalle perustettiin epävirallinen lapsikyläystävät yhdistys. Ne tekivät vuosikymmeniä ruohonjuuritason työtä. On sääli, ettei lapsikyläorganisaation johto ole nähnyt lasten hyväksi tehtyjä asioita, vaan toiminta Ylitorniolla on ajettu alas.
Ei ole ihme, että maahanmuuttajat ovat kotiutuneet Ylitorniolle hyvin. Täällä on perinteitä siitä, että apua tarvitsevat saavat sitä.
Muutama vuosi sitten kollegani joutui väistämään rekka-autoa ojaan. Pikkubussi, jota hän ajoi, oli lähellä kaatua. Hyvin nopeasti lähitaloista tuli traktoreita apuun ja pikkubussi oli takaisin tiellä. Loukkaantumisia ei tapahtunut. ”Täällä on tapana ollut auttaa vaikeuksiin joutuneita”, oli vastaus, kun yritimme tarjota rahallista korvausta avusta.
Toivottavasti yhteisöllisyys ja auttamisen kulttuuri ei ole yhteiskunnassamme katoava luonnonvara, vaan edelleenkin voimme ilahduttaa ja auttaa toisiamme.