Tuotannonohjauskeskuksessa on iso seinällinen näyttöruutuja. Kaivososaston päällikkö Matias Suomela osoittaa yhden kaaviokuvan alareunaa.
– Tuossa mennään.
Siinä, noin 1010 metriä maanpinnan alapuolella, on tutkimusvinotunneli numero 2.
Niin syvälle on päästy noin kymmenessä vuodessa Euroopan suurimmalla kultakaivoksella Kittilän Suurikuusikossa, lähellä Kiistalan kylää.
Suomela on toisen polven mainari.
Hän on syntyisin Vihannista, jossa Outokumpu kaivoi sinkkiä lähes 40 vuotta. Suomelan vanhemmat työskentelivät Lampinsaaren kaivoksella, kuten parhaimmillaan lähes 500 muutakin.
Siksi oli luontevaa, että Suomela opiskeli kaivosalan teknikoksi – tai vuoriteknikoksi, kuten heitä ennen kutsuttiin.
Kittilään hän tuli kesäkuussa 2010.
Syynä oli ennen muuta kultakaivos, mutta ei yksin se.
Lomillaan Suomela oli käynyt perheensä kanssa Kapsajokivarressa appiukkonsa mökillä, nauttinut rauhasta ja luonnosta ja jäänyt miettimään, miltä tuntuisi asua ja työskennellä Lapissa.
Kun vaimollekin löytyi töitä, he tekivät ratkaisun, jota ei ole tarvinnut katua hetkeäkään.
– Olemme viihtyneet kaikin puolin.
Sirkan kylässä omakotitaloa vaimonsa ja kahden kouluikäisen kanssa asuva Suomela listaa syitä: peruspalvelut toimivat ja ovat sujuvasti saatavilla, harrastusmahdollisuuksia on riittävästi, ympäristö turvallinen ja kulkuyhteydet kunnossa.
– Kittilän lentokentältä pääsee vaikka mihin.
Kun Suomela kävi kaivosyhtiö Agnico Eaglen pääkonttorissa Kanadan Torontossa, hän lensi Kittilästä suoraan Pariisiin ja sieltä valtameren yli.
Vastapaino työlle löytyy muun muassa Kittilän VPK:sta. Sirkan hälytysosastoon kuuluvana Suomela oli viime kesänä sammuttamassa erästäkin maastopaloa.
Hän muistaa, miten suunnitteli Kittilään tullessaan muun muassa huiputtavansa ensitöikseen lähitunturit ja käyvänsä Norjassa.
Vielä hän ei ole ehtinyt sen enempää Pallaksen pitkälle vaellukselle kuin Jäämeren rantaankaan.
– Ajattelen niin, että ne ovat kaikki edessä. Emme ole lähdössä Kittilästä minnekään.
Tunnetuilla malmivaroilla ja nykyisellä tuotantotahdilla kaivos jatkuu 2030-luvun puoliväliin. Kauemminkin, jos kultaa löytyy lisää.
– Koko ajan etsitään. Kymmenen vuoden päästä mennään jossain 1,5 kilometrin syvyydessä.
-
Lapin Kansan 90-vuotissyntymäpäivän kunniaksi kiersimme tapaamassa Lapin kansaa eri puolilla Lappia:
Milleniaali viihtyy nuotiolla ja näyttelyissä
Maitotilalla eletään lehmien rytmiin
Rekkaralli huristaa Veijo Wahlbergin korjaamon seinän vierestä: "Tässä ollaan liikepaikalla"
Toisen polven mainari kaivaa kultaa Kittilässä: "Olemme viihtyneet kaikin puolin"
Salim Bilen luki lapsena matkakirjan ihmeellisestä maasta – nyt hän tekee pizzoja Posiolla
Veikka Körkkö pelaa kahta lajia – ja myös kahden maan väreissä