Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Vi­her­kas­vit, nuo joka kodin prin­ses­sat

-
Kuva: Jouni Porsanger

Viherbuumi alkoi ulottaa juuriaan suomalaisten koteihin muutama vuosi sitten. Viherkasveista tuli rytinällä olohuoneiden vakiovaruste, eikä vastaavaa vihervimmaa ole nähty sitten 90-luvun. Tämä trendi on imaissut minutkin mukaansa.

Viherkasviharrastus on siinä mielessä hullunkurista, että juuri epäonnistumiset tekevät lajista kiinnostavan. Kasvien hengissä pitäminen ei nimittäin ole helppoa, ja vain harva on syntyjään oikea viherpeukalo.

Vihervillitys nivoutunee jollain tavalla nykypäivänä vallitsevaan mindfulness-ideologiaan, mutta todellisuudessa matka viherkuninkuuteen on pitkä, kivinen ja täynnä epämiellyttäviä yllätyksiä. On käsittämätöntä, että ulkona kasvit voivat kukoistaa vaikka katukivetysten välistä, mutta kotona niistä tulee vaateliaita prinsessoja.

Erityisen jännittävää on jatkuva arvuuttelu siitä, mikä saa kasvin milloinkin pahastumaan – kellastunut lehti kun voi olla merkki sekä kuivuudesta että liikakastelusta. Vähällä vedellä (muka) pärjäävät kaktukseni kuivuivat rusinoiksi, ja mummon vuosikymmeniä kukoistanut jukkapalmu kuoli protestina, kun talon ikkunat vaihdettiin.

"Mikroskooppinen ripsiäinen on tuholaisista pirullisin, hyppyhäntäinen taas kukkapurkin ahkera talonmies."

Vihervimma tarttuu helposti, ja alankin olla jo aika syvällä viherkasvien maailmassa. Ennen tunnistin hädin tuskin jukkapalmun, mutta nytpä tiedän, että netistä löytyvä pinkinkirjava philodendron pink congo on huijaus ja että umpiruukku on varma tapa saada kasvi hengiltä. Mikroskooppinen ripsiäinen on tuholaisista pirullisin, hyppyhäntäinen taas kukkapurkin ahkera talonmies.

Facebookissa toimivat huonekasviryhmät ovat sosiaalisen median parasta antia. Niissä kymmenet tuhannet ihmiset arvuuttelevat, miksi avokadon verso tekee joka viikko uutta kuolemaa, mikä ötökkä lehden ruskea pilkku on ja voiko sen hävittää kossulla pyyhkimällä. Himoharrastajat postaavat kuvia satojen yksilöiden tropiikeistaan.

Viherkasvien vierellä on alkanut yleistyä myös trendin haastavampi versio eli hyötyviljely. Viljely onnistuu nykyään jopa parvekkeella, kun pottumaita myydään pienissä puulaatikoissa ja salaattia voi kasvattaa kasvihuoneiden pienoismalleissa.

Jos suunta aurinkoon on otollinen, viihtyy parvekkeella jopa tomaatti tai kesäkurpitsa. Katso vaikka sivulta kuusi, mitä lukijamme ovat onnistuneet  parvekkeillaan viljelemään.

Kirjoittaja on Uuden Rovaniemen toimittaja.