Kolumni

Toimittajalta: Vähentäisikö silta keskustassa autoilua?

-
Kuva: Jussi Leinonen

Moni rovaniemeläinen hieraisi silmiään, kun tietyön vallassa olleen Lapinkävijäntien työmaa-aidan takaa paljastui suuri Nelostien suuntaan avautuva kiertoliittymä. Koskapa tieremontti sulkee valmistuttuaan autojen kulun Riistatielle, jää Korundin pysäköintialueen ahmaisseen kiertoliittymän ainoaksi funktioksi avata kulku vielä rakentamattomalle Ruokasenkadun sillalle.

Havainto on nostanut Ruokasenkadun sillan puheenaiheeksi, jota moni on kommentoinut yleisönosastoillakin.

Oli siltahankkeesta mitä mieltä tahansa, ei sen rakentamista ennakoiva kiertoliittymä anna mairittelevaa kuvaa kaupungin päätöksenteosta.

On kuitenkin niin, että kaupunginhallitus antoi siunauksensa siltahankkeelle vasta viime perjantaina ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn asia etenee ensi kuussa. Jos siltaa ei rakennetakaan, puretaanko kiertoliittymä pois, vai jääkö se sittenkin muistuttamaan siltahankkeesta, jonka tulee toteutua ennemmin tai myöhemmin?

Oli siltahankkeesta mitä mieltä tahansa, ei sen rakentamista ennakoiva kiertoliittymä anna mairittelevaa kuvaa kaupungin päätöksenteosta.

Henkilökohtainen kantani Ruokasenkadun siltaan on ristiriitainen. Sen taustalla oleva tavoite ydinkeskustan rauhoittamisesta autoliikenteeltä on erittäin kannatettava. Kun Rinteenkulman ja Revontulen kaksoiskauppakeskuksesta on tullut keskustan toinen ydinpiste Lordinaukion rinnalle, on autovirta kauppakeskustakin sivuavalla, risteyksiltäänkin ahtaaksi käyneellä Poromiehentiellä jo häiritsevällä tasolla.

Olenkin huomannut, että kevyen liikenteen edustajana välttelen aktiivisesti kulkua Poromiehentien yli Koskikadulta ja Ainonkadulta risteysten hitauden, melun ja yleisen stressaavuuden vuoksi. Esimerkiksi Koskikadun ja Poromiehentien risteys ei nykymuodossaan ole ihmistä, vaan autoja varten, vaikka sijainti on kävelykeskustan välittömässä läheisyydessä.

Talousvaikeuksissa tarpova kaupunki ei luonnollisestikaan tee ratkaisujaan vain viihtyisyys mielessään. Ruokasenkadun silta liittyy suunnitelmaan autot ydinkeskustan ulkopuolelle ohjaavasta ulkokehästä, jonka avulla voitaisiin rauhoittaa myös rakennusalaa uusille asuinkerrostaloille. Niitä kun halutaan rakentaa juurikin keskustaan, jossa tilaa on rajallisesti.

Huonon vaihtoehdon Ruokasenkadun sillasta tekee se, että se jyrää tieltään Nelostien ylittävän kevyen liikenteen sillan. Kävelysillan on toki kerrottu olevan ”elinkaarensa päässä” jo pitkään, mutta jostain syystä sen peruskorjaus tai uuden rakentaminen ei ole tullut esiin vaihtoehtona missään vaiheessa.

Itse käytän kävelysiltaa päivittäin, koska se on pyörällä ja jalan turvallisin, nopein ja miellyttävin reitti Nelostien yli keskustaan.

Jos autojen määrää keskustassa halutaan vähentää, tulisi panostaa juurikin kävelysillan kaltaisiin liikenneratkaisuihin, jotka tekevät pyöräilystä tai kävelystä autoilua houkuttelevamman vaihtoehdon ydinkeskustassa liikkumiseen. Vastaavasti on päivänselvää, että autoilua sujuvoittavat vaihtoehdot eivät autoilua vähennä, päin vastoin. Tästä näkökulmasta jo viides autojen ehdoilla suunniteltu Nelostien ylikulkusilta muutaman kilometrin säteellä ei ole perusteltu. Eikä tulisi olla niinkään, että ainoa autoton reitti niin sanotun nelosmontun yli kulkee kauppakeskuksen kautta.

Suurta hämmästystä herättää myös se, ettei yksinkertaisinta ja edullisinta keinoa liikennemäärien supistamiseen ydinkeskustassa, eli nopeusrajoitusten laskemista, ole saatettu kolmen vuoden takaisesta suunnitelmasta käytäntöön asti.

Herää kysymys, onko Ruokasenkadun silta todella ainoa mahdollinen keino rauhoittaa ydinkeskustaa autoilta.