Lapin sää: En­sim­mäi­nen 20 asteen ylitys mi­tat­tiin Yli­tor­niol­la – ke­säis­tä lämpöä jatkuu Lapissa he­la­tors­tai­hin saakka

Remontointi: Saa­ta­vuus hei­ken­ty­nyt osassa te­ras­si- ja sau­na­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­te­tyis­tä puu­la­jeis­ta – sota Uk­rai­nas­sa voi vai­keut­taa suo­ma­lais­ten re­mon­toin­tia

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Tuo­mioka­pi­tu­li piti kiinni val­las­taan, kun se päätti suo­ras­ta kirk­ko­her­ran vaa­lis­ta


Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Pekka Aho

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli teki viime viikon keskiviikkona periaatteellisesti tärkeän Rovaniemen seurakuntaa koskevan päätöksen. Tuomiokapituli päätti, että Rovaniemen tuleva kirkkoherra valitaan perinteiseen tapaan suoralla kansanvaalilla, vaikka kirkkovaltuusto oli esittänyt välillistä vaalia. Välillisessä vaalissa kirkkovaltuusto valitsee kirkkoherran.

Tuomiokapitulin päätös tuli Rovaniemellä tietoon Facebookin kautta. Siellä hiippakunta ja piispa Jukka Keskitalo kertoivat torstaina, että Rovaniemen seurakunnan kirkkoherran virka on julistettu haettavaksi.

Keskitalo mainitsi omassa Facebook-päivityksessään, että kirkkoherra valitaan suoralla kansanvaalilla. Uutinen kätkeytyi siis piispan Facebook-päivityksen sivulauseeseen.

Hiippakunnan viestintä ei tässä toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. Olisi ollut asiallista niin kirkkovaltuustoa kuin muitakin seurakuntalaisia kohtaan, että hiippakunta olisi tiedottanut vaalitapaa koskevasta päätöksestä julkisesti ja avannut samalla sen taustoja. Nyt päätöksestä jäi mielikuva, että siinä käveltiin kirkkovaltuuston yli ilman, että ratkaisua tarvitsi edes perustella.

Myöhemmin tuomiokapituli on perustellut ratkaisuaan sillä, että välitön vaali on kirkkoherranvaalissa kirkkolain mukaan ensisijainen vaihtoehto. Siitä voidaan poiketa seurakunnan pyynnöstä, ja Rovaniemen kirkkovaltuustolta pyyntö tulikin, mutta ilman minkäänlaisia perusteluja tai syitä.

Tuomiokapitulin mielestä ratkaisuihin, jotka vähentävät seurakuntalaisten mahdollisuuksia olla aktiivisia toimijoita omassa kotiseurakunnassaan, tarvitaan kuitenkin erityisen painavat syyt.

Vaa'assa painoi myös se, että rovaniemeläiset ovat äänestäneet aiemmissa kirkkoherranvaaleissa suhteellisen aktiivisesti. Viime vaalissa vuonna 2016 äänestysprosentti oli 10,7.

"Vaikka seurakuntalaiset eivät olisi päässeet itse äänestämään, välillinen vaali olisi voinut olla suoraa vaalia kiinnostavampi, jos siinä olisi ollut ehdolla jopa useita paikallisia ehdokkaita."

Kirkkovaltuusto päätyi joulukuussa esittämään välillistä vaalia muun muassa siksi, että se halusi varmistaa paikallisten ehdokkaiden mahdollisuudet päästä mukaan vaaliin.

Välilliseen vaaliin pääsevät kaikki hakijat, jotka ovat tuomiokapitulin kelpoisiksi toteamia. Sen sijaan suorassa vaalissa seurakuntalaiset voivat äänestää vain niitä kolmea ehdokasta, jotka tuomiokapituli asettaa ehdolle hakijoiden joukosta. Vaalitapapäätöksellään tuomiokapituli ei siis vain kannustanut seurakuntalaisia aktiivisuuteen, vaan se myös piti kiinni omasta vallastaan.

On harmi, ettei kirkkovaltuusto ollut täysin tehtäviensä tasalla, kun se ei perustellut pyyntöään välillisestä vaalista. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä, millaiseksi välillinen vaali kampanjoineen olisi muotoutunut.

Vaikka seurakuntalaiset eivät olisi päässeet itse äänestämään, välillinen vaali olisi voinut olla suoraa vaalia kiinnostavampi, jos siinä olisi ollut ehdolla jopa useita paikallisia ehdokkaita. Suorassa vaalissa voi käydä niin, että kaikki kolme ehdokasta ovat seurakuntalaisille vieraita.