Kuten tiedämme, Rovaniemi sijaitsee pohjoisella napapiirillä. Vuonna 1950 sen kohdalle tienvarteen keksittiin pystyttää Rooseveltin maja.
Napapiiri kiinnosti kävijöitä siinä määrin, että 1980-luvulla paikalle perustettiin Joulupukin pajakylä. Tarkoitus oli, että joulupukin lisäksi sinne tulisi eri alojen käsityöläisten pajoja, joissa syntyisi tuotteita matkailijoiden ostettavaksi.
Aivan tässä muodossa Pajakylä ei toteutunut, mutta nimi jäi. Päärakennus nimeltä Joulupukin lahjatalo rakennettiin vuonna 1985 suunnittelukilpailun tuloksena.
Vaikka kansainvälinen matkailu jo otti ensiaskeliaan, rakentui Pajakylä ikään kuin taukopaikaksi valtatien varteen. Kesäiseen Lapin-reissun tankkaustauolla saattoi pistäytyä myös Joulupukin luona.
Vuosikymmenten aikana Napapiirillä päivystävän Joulupukin ympärille on rakentunut kokonainen elinkeino. Rovaniemi halutaan kokea ennen kaikkea talvella, ja Pukkia tullaan katsomaan vaikka maailman ääristä.
Valtatienvarren pysähdyspaikasta on samalla kasvanut täyden palvelun lomakeskus, jossa majoitutaan mökissä tai hotellissa ja kulutetaan ohjelmapalveluita.
Kaupungilta yritystoiminnan kasvu on edellyttänyt alueen kaavoituksen lähes jatkuvaa kehittämistä. Työ on jälleen käynnissä, kun muun muassa alueen liikennejärjestelyjä halutaan sujuvoittaa.
Yksi on kuitenkin pysynyt, kävijää vastaanottaa Nelostien varressa tuulahduksena 1980-luvun matkailusta Joulupukin lahjatalo. Vuoden 2013 kaavamuutoksen yhteydessä rakennus suojeltiin aikakautensa matkailuarkkitehtuurin hyvin säilyneenä edustajana.
Viime viikolla Lapin Kansa uutisoi, että yksi Lahjatalon yrittäjistä ja kiinteistöyhtiön osakas haluaisi purkaa huonoon kuntoon päässeen rakennuksen ja tehdä tilalle uuden. Suojelu ei tätä mahdollista.
Haastattelussa myös viereisen Joulupukin lomakylän perheyrityksessä vaikuttava Olavi Pokka kuvaili Lahjatalon rakennusta kuin ruumisarkuksi ja väriäkin vääräksi. Hän totesi myös, ettei kiinteistö ole koskaan mahdollistanut kannattavaa liiketoimintaa.
Kun tutustuu Lahjatalosta tehtyyn rakennushistoriaselvitykseen, voi huomata, että sillä on arvonsa. Lienevätkö Pokan mainitsemat kannattavuuden haasteet vaikuttaneet siihen, ettei kiinteistöstä ole pidetty erityisen hyvää huolta, tai alkuperäistä luonnetta välitetty vaalia.
Paitsi Pajakylän ympäristö, myös maailma Lahjatalon ympärillä on toki auttamatta muuttunut sitten 1980-luvun. Valtatien varteen on noussut kohteita kuten Santa Park, Actic Treehouse Hotel ja Apukka Resort. Ne kuvastavat hyvin suuntaa, johon matkailu on edennyt 2000-luvulla.
On selvää, että päivitystä kaivataan Joulupukin kotipaikkana tunnetussa Pajakylässäkin. Nuhjuisen taukopaikan tunnelman sijaan elämyksellisen käyntikokemuksen voisi varmaankin rakentaa Lahjatalon huolella peruskorjaten – tai sitten uuden, toiminnallisesti nykytarpeisiin paremmin sopivan rakennuksen kautta.
Näköpiirissä on tosin jälleen yksi mullistus. Nelostielle suunnitellaan uutta, keskustan kiertävää linjausta Hirvaalta pohjoiseen. Mikäli se toteutuu, rauhoittuu Napapiiriä nykyisellään leimaava valtatien pauhu. Vaikka jokunen Nelostien-kulkija asiakasvirrasta pois jäisikin, avaisi autotien hiljentyminen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia Rovaniemen matkailun vetonaulan kehittämiseen.