Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Sa­tu­mai­ses­ta kukasta hait­ta­kas­vik­si – vie­ras­la­ji lupiini leviää myös Ro­va­nie­mel­lä

Mari Molkoselkä on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Mari Molkoselkä on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.

Vaaleanpunaisia, sinisiä, violetteja ja jopa valkoisia. Pienen hämäläisen kylän pellon reunalla kasvaa erikoisia kukkia. Terttumaiset suuret kasvit kummastuttivat. Miten yksi ja sama kukka voikaan olla noin monen värinen? Aivan kuin satukirjasta.

Lapsuuden ihmetykseni lupiineja kohtaan hälveni vuosien saatossa. Kukasta tuli riesa, joka on levinnyt kulovalkean tavoin niin hämäläisen kylän kuin muidenkin eteläisen Suomen teiden varsilla, ratapihoilla ja joutomailla.

Näkeepä lupiineja myös Rovaniemellä. Lähiökotien pihoista se on levinnyt ojiin ja naapurustoon.

Lupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä ei saisi päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä tai muuten luovuttaa.

Monivuotisen hernekasvin juuret johtavat Pohjois-Amerikkaan, josta sitä tuotiin Eurooppaan koristeeksi ja rehuksi 1800-luvun alussa. Siitä siemen kerrallaan kasvi levisi.

Lupiinin siitepöly sisältää myrkkyä, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä.

Lupiini vie kotoperäisiltä niittykasveilta sekä maaperän että pölyttäjät. Lisäksi lupiinin siitepöly sisältää myrkkyä, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Näin kotoperäiset kasvit ja hyönteiset harvinaistuvat entisestään.

Vakiintunut kasvi ei tule katoamaan Suomen luonnosta, mutta sitä on syytä torjua paikallisesti.

Tässä netistä keräämiäni vinkkejä. Kaiva lupiinit juurineen pihaltasi. Mikäli niitä on runsaasti, niitä kukat kesällä useaan otteeseen ja tulevien vuosien ajan ennen kukintoa. Jos näet lupiineja teiden varsilla, ota niistä leikkokukkia kotia koristamaan, mutta muista hävittää kukat tarkasti niin, ettei niiden siemeniä päädy maaperään. Havainnosta on myös syytä ilmoittaa vieraslajit.fi -sivustolle. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kasvia torjuu, sen parempi.

Hämäläisestä kylästä lupiineja tuotiin lapsuuden kotiini Kittilään. Puutarhan ahkeran kaivelun ja kukkamaiden mullistuksen ansiosta kasvi kuoli eikä päässyt leviämään. Lapsena se harmitti, mutta jälkikäteen ajateltuna onnettomuudessa olikin onnea matkassa.

Kukkapenkissä kukkii monivuotisia kasveja, nurmikoilla niittykukkia. Kimalaiset pörräävät ja muutkin pölyttäjät nauttivat.

PS.

Lupiini ei ole ainoa Suomessa leviävä vieraskasvi. Myös kurtturuusua ja jättipalsamia olisi syytä torjua. Pidä Lappi siistinä ry onkin aloittanut Kainuun ely-keskuksen rahoittamana vieraskasvihankkeen Länsi-Lapin ja Rovaniemen alueilla. Hanke järjestää talkoita ja pyrkii lisäämään alueen ihmisten tietoisuutta haittakasveista.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.