Kun Rovaniemen tuore kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio maanantaina esitteli ensimmäisen talousarvioehdotuksensa medialle, hän kuvaili kuntatalouden näkymää utuiseksi. Udun aiheuttaa korona, jonka vuoksi tulevaisuuteen on tavallistakin vaikeampi nähdä.
Utu saattaa olla liian lievä ilmaisu kuvaamaan Rovaniemen tilannetta, sillä kansainvälisen matkailun pysähtyminen vaikuttaa voimakkaasti Rovaniemen talouteen. Varmaa on, että yrityksiä menee nurin ja työttömyys kasvaa, kun taas kaupungin verotulot ja kaupunkilaisten ostovoima pienenevät. Koronan kerrannaisvaikutukset ulottuvat arvaamattoman laajalle.
Rovaniemen kohdalla olisikin ehkä osuvampaa puhua sankasta sumusta, joka peittää tulevaisuuden näkymät lähes täydellisesti. Rovaniemi on siis kuin mäkihyppääjä, joka ponnistaa sumuun toivoen, että hyppy saa tuulta alleen ja että laskeutuminen onnistuu kaatumatta.
Rovaniemen tilanne olisi haastava ilman koronaakin. Kaupungin menot ovat kasvaneet viime vuosina lähes hallitsemattomasti eivätkä talouden tasapainottamisohjelmat ole tuottaneet konkreettista tulosta. Sen vuoksi Rovaniemi on joutunut rahoittamaan käyttötalousmenojaankin velalla.
Valtion koronatuet pelastavat Rovaniemen talouden tänä vuonna, ja tukea on tulossa vielä ensi vuonna jokunen miljoona. Kyse on kuitenkin pienestä kertaluontoisesta summasta, joka ei millään riitä paikkaamaan koronan aiheuttamia pitkän tähtäimen vahinkoja. Niitä korjataan Rovaniemellä vielä vuosien kuluttua.
Kaupunginjohtajan viesti päättäjille on, että Rovaniemi selviää kriisistään vain menojen kasvua leikkaamalla. Käytännössä tämä tarkoittaa säästötoimia, jotka näkyvät palvelujen määrässä ja laadussa. Osa säästöistä on jo kirjattu kolmen tulevan vuoden taloussuunnitelmaan, mutta lisää säästöjä on vielä löydettävä.
Kaupunginhallitus ja -valtuusto voivat päätöksillään vaikuttaa siihen, miten Rovaniemelle käy, kun hyppy osuu maahan. Onko alastulo hallittu vai kaatuuko Rovaniemi rähmälleen?
Säästöjen lisäksi tarvitaan tietysti myös investointeja ja kehittämistoimia. Esimerkiksi Ruokasenkadun silta on syytä toteuttaa, sillä sen avulla keskustan liikennevirtoja ohjataan sujuvasti ja järkevästi.
Lisäksi sillan rakentaminen mahdollistaa Railo-suunnitelman toteuttamisen Poromiehentien päälle. Jos aivan ydinkeskustaan ei saisi rakentaa kerrostaloja, niin minnekäs sitten?
Paikallisia yrityksiä kaupungin on tuettava kaikin mahdollisin tavoin. Myös me kaupunkilaiset voimme tukea kotikaupungin yrityksiä käyttämällä niiden tuotteita ja palveluita niin paljon kuin suinkin pystymme.