Rovaniemen seurakunnassa ei ole tietoakaan vaaliväsymyksestä, vaikka kirkkoherranvaaleja on viime vuosina järjestetty tiheään tahtiin.
Vuoden 2012 vaalissa kirkkoherraksi valittiin Jouni Riipinen, joka jätti tehtävän jo runsaan kahden vuoden kuluttua. Seuraava vaali käytiin helmikuussa 2016, jolloin tehtävään valittiin Kari Yliräisänen. Hän työskenteli kirkkoherrana nelisen vuotta, ennen kuin jäi eläkkeelle tämän vuoden syyskuussa.
Nyt on siis meneillään jo kolmas kirkkoherranvaali yhdeksän vuoden sisällä. Tällä kertaa kirkkovaltuusto olisi halunnut hoitaa valinnan itse välillisellä vaalilla, jolloin seurakuntalaiset eivät olisi päässeet äänestämään. Tuomiokapituli päätti toisin, ja vaali järjestetään nyt perinteisellä tavalla.
Vaalin ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä oli maanantai, jolloin seurakuntalaiset suorastaan rynnistivät äänestyspaikoille. Maanantaina annettiin 841 ääntä, mikä ennakoi äänestysprosentin kasvua vuoden 2016 vaaliin verrattuna. Silloin ääniä annettiin kaikkiaan 3 971 ja äänestysprosentti oli 10,7.
Huomattava osa maanantain äänistä annettiin kylien ja kaupunginosien kappeleissa, joissa kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Rovaniemen kaltaisessa laajassa seurakunnassa ennakkoäänestyspaikkojen lisääminen on merkittävä uudistus, joka edistää seurakuntalaisten tasa-arvoa ja osaltaan myös nostaa äänestysprosenttia.
Seurakuntalaisten äänestysaktiivisuutta lisää varmasti myös se, että vaalit ovat olleet poikkeuksellisen näkyvästi esillä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa.
Ehdokkaiden kampanjointi ei sinänsä ole Rovaniemellä uutta, sillä jo vuoden 2012 kirkkoherranvaali jäi historiaan värikkäänä ja keskustelua herättävänä. Tämänkertaisessa vaalissa erikoista on ollut keskustelun ärhäkkyys ja jopa aggressiivisuus. Se on tuntunut vieraalta kirkon henkeä ja arvomaailmaa vasten.
Suorasta vaalista päättänyt Oulun tuomiokapituli saa, mitä tilasi, kun vaalin äänestysprosentti näillä näkymin nousee aiempaa korkeammaksi. Sopii kuitenkin kysyä, edistääkö vaalin alla käyty keskustelu kirkon ja seurakunnan asiaa. Keskustelu on ollut paikoin niin repivää, että yhteyden rakentaminen vaalin jälkeen voi olla haastavaa, olipa vaalin lopputulos mikä tahansa.
Keskustelun ytimessä on ollut lestadiolaisuuden suhde evankelisluterilaiseen kirkkoon. Tämä on aihe, josta muun muassa Oulun hiippakunnan nykyinen piispa on varonut sanomasta mitään.
Rovaniemen vaali osoittaa, että keskusteluun ja tilanteen selventämiseen on suuri tarve. Ehkä kirkonkin pitäisi vihdoin reagoida tähän.