Turkistarhauksesta on tullut kiistakapula, kun eläinten oikeuksiin on herätty enemmän ja monessa Euroopan maassa turkistarhausta on rajattu, tai toimiala kokonaan kielletty.
Maanantaina julkaistiin kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämisestä. Aloite keräsi yli 50 000 kannatusta jo heti ensimmäisenä päivänä. Keskiviikkona allekirjoituksia oli jo noin 86 000. Lapissakaan aihepiiri ei ole vieras, yksi aloitteen perustajista on rovaniemeläinen kirjailija ja eläinoikeusaktivisti Riina Mattila.
Aloitteessa vaaditaan valtioneuvostolta lainvalmistelua turkistarhauksen kieltämiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Aloitteessa ehdotetaan, että elinkeinon alasajamiseksi määritetään siirtymäaika ja tarhaajille luotaisiin luopumistukijärjestelmä.
Toimialan käytäntöjä voi pitää eettisesti vähintäänkin kyseenalaisina.
Turkiksia tehdään Suomessa eniten ketuista ja naaleista. Toimintaa on pyritty tehostamaan muun muassa eläimiä jalostamalla isokokoisemmiksi ja lihottamalla, mikä on johtanut silmä- ja ihotulehduksiin ja ongelmiin jalkojen kunnossa ja hedelmällisyydessä. Eläimet eivät pääse toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään pienissä häkeissä, joissa ei ole tarpeeksi tilaa ja virikkeitä.
Ei ole ihme, että ne käyttäytyvät epänormaalisti tai kokonaan passivoituvat. Käyttäytymishäiriöt ovat merkkejä eläinten pahoinvoinnista.
Vaikka elinoloja parannettaisiin, turkisten tuottaminen ei ole mielestäni siltikään perusteltavissa. Suomessa ei ole pakottavaa tarvetta turkisten käytölle, ennemminkin ne näyttäytyvät luksustuotteina.
Lapin kansanedustajilta ei juurikaan heru tukea aloitteelle. Yle (5.9.) kysyi kansanedustajilta, pitäisikö turkistarhaus kieltää. Lapista Sara Seppänen (ps.) on ainut, joka on kieltämisen kannalla. Hän perustelee kantaansa eläimien kärsimyksellä.
Toimialan jatkon puolesta ovat Kaisa Juuso (ps.), Heikki Autto (kok.), Johanna Ojala-Niemelä (sd.), Markus Lohi (kesk.) ja Katri Kulmuni (kesk.). Heistä suurin osa perusti kantansa maailmanmarkkinoiden kysynnällä, työllisyydellä ja suomalaisella eläinten hyvinvoinnin hyvällä tasolla.
Turkiseläinten kasvattajain liiton mukaan Suomessa turkisnahkojen viennin arvo oli 232 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Suomen eläinten hyvinvoinnilla ei mielestäni voi kehuskella niin kauan, kun turkistarhaus jatkaa toimintaansa samoilla käytännöillä. En myöskään voi olla vertaamatta, kuinka eri tavalla lemmikkien, kuten kissojen ja koirien, pahoinvointiin tai huonoon kohteluun suhtaudutaan.
Elinkeinovapaus on tärkeä oikeus, mutta sillä ei voida suojella millaista toimintaa hyvänsä.