Kolumni

Toimittajalta: Onnistuuko anonyymi rekrytointi kitkemään syrjintää?

-

Rovaniemen kaupunki aikoo kevään aikana kokeilla anonyymiä rekrytointia joidenkin avoimien työpaikkojen täytössä. Menettelyssä työtehtävän kannalta epäolennaiset seikat, kuten hakijan nimi, ikä ja sukupuoli pidetään työnantajalta salassa – ne ovat  työnantajan käytettävissä vasta työhaastattelusta eteenpäin.

Valtuutettu Mikkel Näkkäläjärven syksyllä 2017 esittämässä valtuustoaloitteessa menettelyä perustellaan sillä, että se ehkäisisi muun muassa sukupuoleen ja syntyperään liittyvää syrjintää työmarkkinoilla ja toisaalta rohkaisisi syrjintää pelkääviä hakemaan paikkoja aiempaa enemmän.

Anonyymiä rekrytointia on kokeiltu viime aikoina useissa Etelä-Suomen kunnissa, kuten Espoossa, Helsingissä ja Vaasassa. Keskustelu anonyymin työnhaun tarpeesta kielii siitä, että syrjintää tapahtuu ja paljon. Työnantajia ohjaavat yhteiskunnassa vallitsevat ennakkoluulot, ja syrjintää saattaa monissa tapauksissa tapahtua tiedostamatta.

Pätevä hakija saatetaan nimen alkuperän takia jättää kutsumatta haastatteluun: esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiologian tutkijan Akhlaq Ahmadin tutkimuksessa ilmeni, että suomalaisniminen nainen saa yli kuusikertaa todennäköisemmin kutsun työhaastatteluun, kuin vastaavalla koulutuksella ja kielitaidolla varustettu somalialaismies.

"Anonyymin rekrytoinnin soisi olevan tulevaisuudessa itsestäänselvä osa työnhakua."

Tasa-arvolaki kieltää syrjimisen muun muassa iän, alkuperän, kansalaisuuden ja vakaumuksen perusteella, mutta laki ei rajoita työnantajan oikeutta valita tehtävään parhaaksi katsomaansa henkilöä. Mahdolliset rajoitukset työnantajan on kuitenkin perusteltava.

Anonymiteettiin perustuvassa työnhaussa ongelmallista on, että hakijan identiteetti paljastuu viimeistään työhaastattelussa, jossa lopulta arvioidaan hakijan soveltuvuus työtehtävään ja -yhteisöön. Tässä vaiheessa siirrytään harmaalle alueelle, jossa tiedostamattomatkin ennakkoluulot voivat ohjata valintaa.

Haastattelijasta riippuen työpaikka saattaa hyvinkin menneen haastattelun jälkeen jäädä saamatta esimerkiksi ihonvärin, ulkonäön tai vammaisuuden takia. Tieto työntekijän perheenperustamistoiveista saattaa myös koitua salakavalasti esteeksi työn saamiselle.

Totaalinen anonymiteetti hakemuksesta työsuhteen solmimiseen taas tuntuu mahdottomuudelta.

Anonyymi rekrytointi tuskin poistaa kaikkea syrjintää työmarkkinoilta, mutta ainakin se antaa mahdollisuuden niille, joiden hakemus joutuisi ennakkoluulojen takia automaattisesti silppuriin. Se myös ohjaa hakemuksen käsittelijän huomion hakijan osaamiseen. Työnantajan on tehtävä itselleen selvemmäksi, minkälaisia ominaisuuksia uudelta työntekijältä toivotaan. Julkisuus, suhteet tai alojen sukupuolittuneisuus eivät automaattisesti tuo lisäpisteitä.

Kaikesta  huolimatta anonyymin rekrytoinnin soisi olevan tulevaisuudessa itsestäänselvä osa työnhakua, vaikkei se rakenteellista syrjintää varmasti kokonaan kitkekään.

Kirjoittaja on Uuden Rovaniemen toimittaja.