Kolumni

Toimittajalta: Olisiko Rovaniemellä aika kypsä sille, että kirkkovaltuusto valitsisi kirkkoherran?


Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Rovaniemen seurakunnassa päästään jälleen ensi vuonna valitsemaan uutta kirkkoherraa. Edellinen kirkkoherranvaali Rovaniemellä käytiin helmikuussa 2016, jolloin tehtävään valittiin Kari Yliräisänen. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta ja on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle syyskuussa.

Yliräisänen tulee siis toimineeksi kirkkoherran virassa vain nelisen vuotta. Yliräisäsen työura Rovaniemellä on kuitenkin kestänyt peräti 40 vuotta, sillä hän on tullut seurakuntaan töihin jo vuonna 1980 ja toiminut välillä myös vt. kirkkoherrana.

Yliräisäsen edeltäjän Jouni Riipisen kirkkoherrakausi kesti vain pari vuotta. Riipinen valittiin tehtävään vaalissa, joka käytiin joulukuussa 2012. Jo maaliskuussa 2015 Riipinen ilmoitti jäävänsä terveyssyistä eläkkeelle.

"Vuoden 2012 kirkkoherranvaali on jäänyt historiaan värikkäänä ja keskustelua herättävänä."

Vuoden 2012 kirkkoherranvaali on jäänyt historiaan värikkäänä ja keskustelua herättävänä. Kirkkoherraehdokkaita oli silloin kaikkiaan kuusi, sillä tuomiokapitulin asettaman kolmen ehdokkaan lisäksi seurakuntalaisten oli mahdollista asettaa vaaliin myös niin sanottuja ylimääräisiä ehdokkaita.

Ehdokkailla oli takanaan aktiivisia kannattajaryhmiä, jotka kävivät mediassa kiihkeää keskustelua. Ehdokkaat itse kiersivät kansan parissa toreilla, turuilla ja kauppakeskuksissa. Kiinnostus näkyi myös äänestysprosentissa: vaalissa äänesti 17,9 prosenttia äänioikeutetuista.

Vuonna 2016 kirkkoherran vaalitapa oli muuttunut eikä vaaliin enää voinut asettaa ylimääräisiä ehdokkaita. Ehdolla oli siis vain kolme tuomikapitulin vaalisijoille asettamaa ehdokasta. Tämä vaikutti luultavasti myös äänestysintoon, sillä äänestämässä kävi vain 10,7 prosenttia äänioikeutetuista.

Suoran vaalin lisäksi kirkkoherra voidaan valita myös välillisellä vaalilla, jossa valinnan tekee kirkkovaltuusto. Vaalitavasta päättää tuomiokapituli, joka ottaa huomioon seurakunnan päättäjien esityksen.

Tiistain kokouksessaan Rovaniemen kirkkoneuvosto kallistui välillisen vaalin kannalle, mutta lopullisen kannan asiaan päättää kirkkovaltuusto.

Kirkkoneuvosto kannatti välillistä vaalia jo viime vaaleissa, mutta kirkkovaltuusto ei ollut siihen valmis, vaan päätyi suoran vaalin kannalle. Olisiko tällä kertaa välillisen vaalin aika, se nähdään lähiviikkoina.

Välillistä vaalitapaa on tähän saakka käytetty lähinnä Etelä-Suomen kaupunkiseurakunnissa, joissa vaalien äänestysaktiivisuus on aiemmin jäänyt muutamaan prosenttiin. Pohjois-Suomessa on suosittu perinteistä suoraa vaalia, joka aktivoi seurakuntalaisia ja tuo seurakunnalle julkista huomiota.

Rovaniemellä välillinen vaali voisi olla perusteltu ainakin kirkkoherran työnkuvan kannalta. Seurakunta on Suomen suurimpia, ja kirkkoherralta vaaditaan etenkin johtamistaitoja ja strategista osaamista. Niitä tavallisen seurakuntalaisen on vaikea arvioida, kun taas kirkkovaltuutetut voivat käyttää apunaan ehdokkaiden haastatteluja ja psykologisia testejä.