Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Koronaseuranta: Maa­nan­tain ko­ro­na­seu­ran­ta: Suo­mes­sa 345 uutta ko­ro­na­tar­tun­taa: sai­raa­la­hoi­don tarve kas­va­nut, Län­si-Poh­jas­sa neljä ja Lapin sai­raan­hoi­to­pii­ris­sä seit­se­män uutta tar­tun­taa, Ivalon ter­veys­kes­kus ruuh­kau­tu­nut

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Melu pitää voida ky­seen­alais­taa – Ou­nas­joen sil­lal­la se ta­pah­tui­si pie­nen­tä­mäl­lä ajo­no­peuk­sia

Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Pohjavirta

Kun kaupungissa asuva valittaa melusta, hän saa helposti niuhottajan leiman. Kaupungissa kun melua syntyy väistämättä, joten sitä pitää sietää. Melusta häiriintyvää neuvotaan helposti vaihtamaan maisemaa ja muuttamaan maalle.

Ei ole ihme, että melusta puhutaan niin vähän eikä sitä kyseenalaisteta. Kukapa haluaa leimautua tyhjän valittajaksi.

On myös niin, että meluun turtuu. Itse tajusin tämän eräänä kesäiltana, kun puhuin puhelimessa Arktikumin puistossa. Vasta silloin huomasin, kuinka voimakasta liikenteen melu oli. Puhekumppania oli vaikea kuulla, kun rekat jyristelivät Kittiläntiellä.

"Yllätys oli, että itse puistoalueella mittari näytti keskimäärin suurempia lukemia kuin Nelostien sillan vieressä."

Asia rupesi kiinnostamaan niin, että hankin desibeli-mittarin ja kävelin sen kanssa Arktikumin puistoon. Matonpesupaikalla aivan Ounasjoen sillan vieressä mittarin lukema pyöri 50 desibelin tuntumassa. Rekkojen ajaessa ohi lukema nousi lyhytaikaisesti jopa 70:een desibeliin. Sillan toisella puolella lukemat olivat samansuuntaiset.

Yllätys oli, että itse puistoalueella mittari näytti keskimäärin suurempia lukemia kuin Nelostien sillan vieressä. Puistossa lukema pyöri 55 desibelin tuntumassa – siis rajalla, jota päivän keskiäänitaso ei säädöksen mukaan saisi ylittää. Voimakkaamman melun selitys on tietenkin Kittiläntie, joka kulkee puiston vierestä.

Uuden Rovaniemen Facebook-sivun kyselyssä tuli esille liikenteen lisäksi useita muitakin melun lähteitä ja myös meluisia asuinpaikkoja. Lapin lennoston aiheuttaman jylinän mainitsi usea vastaaja, samoin vesijettien ulvonnan, joka kantautuu vettä pitkin laajalle alueelle.

Myös rakentaminen aiheuttaa meteliä. Useimmiten se on väliaikaista, mutta esimerkiksi Kiela-korttelin rakentaminen on kestänyt vuosia ja jatkuu edelleen. Sen lähellä asuvia ei käy kateeksi.

Rakentajat ovat onneksi töissä vain päiväsaikaan, mutta liikenne ei hiljene täysin öisinkään. Liikenteen meluun voidaan kuitenkin jonkin verran vaikuttaa nopeusrajoituksin, kuten tästä jutusta tulee ilmi.

Nopeuden pudottaminen esimerkiksi satasesta kahdeksaankymppiin vaikuttaa laskennallisesti saman verran, kuin jos liikennemäärä vähenisi puoleen.

Ounasjoen ylittävä Nelostien silta on Rovaniemellä merkittävä melun lähde. Sillan yli ajaa päivittäin tuhansia autoja, ja vedenpinta heijastaa ääntä tehokkaasti.

Revontulen tunnelissa nopeusrajoitus on vielä 60 km/h, mutta sillalle tultaessa rajoitus nousee sataseen. Tätä perustellaan pitkämatkaisen liikenteen sujuvuudella.

Tutkimisen arvoinen asia on, kuinka paljon liikenteen melutaso pienenisi, jos sillan nopeusrajoitus laskettaisiin kuuteenkymppiin tai kahdeksaankymppiin. Pitkän matkan liikenteen aikatauluihin alhaisen rajoituksen jatkuminen kilometrillä tuskin vaikuttaisi paljonkaan.