Kolumni

Toimittajalta: Kun kyse on pikamuodista, kierrätys on osa ympäristöongelmaa,


Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Leena Talvensaari on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.
Kuva: Jussi Leinonen

Uutisoimme viime viikolla Rovaniemen ensimmäisestä vaatelainaamosta. Oikeastaan kyseessä ei ole lainaamo vaan vuokraamo, sillä se lainaa asiakkaille vaatteita maksua vastaan.

Lainaamossa on tarjolla etenkin edustusvaatteita ja juhlavia asuja – siis vaatteita, jotka eivät kulu arkikäytössä ja joita ei kannata hankkia kaappiin pölyttymään.

Isommissa kaupungeissa vaatelainaamot ovat tuttu ilmiö jo muutaman vuoden ajalta. Suomessa on myös ainakin yksi vaatelainaamoketju, jolla on toimipisteitä usealla paikkakunnalla. Lainattaville vaatteille on siis kysyntää.

Vaatelainaamo kiinnostaa myös rovaniemeläisiä, sillä viimeviikkoista  uutista jaettiin paljon sosiaalisessa mediassa ja se sai kannustavia kommentteja.

Pikamuoti on yksi 2000-luvun vitsauksista. Ihmiset ostavat halpoja vaatteita, joita he eivät tarvitse ja jotka jäävät käyttämättä. Vaatteiden valmistus kuluttaa luonnonvaroja, ja usein valmistukseen liittyy myös eettisiä ongelmia kuten huonoja työoloja.

Pikamuodin järjettömyyteen on tietysti havahduttu, mutta se ei ole juurikaan näkynyt ostoskäyttäytymisessä. Esimerkiksi vuoden 2018 tilastot kertovat, että suomalaiset ostivat aiempaa enemmän vaatteita, mutta maksoivat niistä vähemmän.

Tilastoissa ei siis ainakaan toistaiseksi näy sellaista trendiä, että vaateostoksissa panostettaisiin määrän sijasta laatuun.

"Kierrätystä pidetään yleensä ympäristötekona, mutta vaatteiden kohdalla se on osa ympäristöongelmaa, koska se tekee turhista ostoksista hyväksyttävämpiä."

On paradoksaalista, että niinkin myönteinen asia kuin kierrätys on yksi syy hillittömään kulutukseen. Kierrätystä pidetään yleensä ympäristötekona, mutta vaatteiden kohdalla se on osa ympäristöongelmaa, koska se tekee turhista ostoksista hyväksyttävämpiä.

Kun kerran käytetyn, huonolaatuisen t-paidan laittaa kierrätykseen, omatunto puhdistuu ja taas voi ostaa uuden paidan. Tämän takia pikamuotiketjut ovat rakentaneet omia kierrätysjärjestelmiä, joita ne myös tuovat esille näkyvästi.

Suomalaiset heittävät joka vuosi pois noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä. Suurin osa tekstiilistä poltetaan jätteenä, ja keräyslaatikoihin päätyy vain viidesosa pois heitetyistä vaatteista.

Kerätyistä vaatteista noin puolet jää Suomeen. Toinen puoli lähtee ulkomaille, jopa Afrikkaan saakka, jossa huonolaatuinen vaate voidaan heittää katuojaan. Halpa heräteostos on siis osa maailmanlaajuista ongelmaa.

Tekstiilien uusiokäyttöä erilaisten kierrätyskuitujen osana tutkitaan Suomessakin, ja tulevaisuudessa ne voivat auttaa tuottamaan ekologisempia vaatteita. Siihen saakka kuluttajan valinnat ovat ratkaisevia: ekologisin teko on jättää turha vaate ostamatta.

Myös vaatelainaamo on aidosti ekologinen vaihtoehto pikamuodille. Vaatteen lainaamisen pitää vain olla yhtä helppoa kuin ostamisen, jotta se saavuttaisi asiakkaita laajasti.