Ensi vuonna eläkkeelle siirtyvä kaupunginjohtaja Esko Lotvonen esitteli maanantaina kahdeksannen ja samalla viimeisen talousarvioesityksensä. Lotvosen kaupunginjohtajakauden lisäksi päättymässä on myös vuosikymmen, joten oli luontevaa, että Lotvonen loi esityksessään katsauksen myös taaksepäin.
Lotvosen näkökulma saattaa yllättää ne, jotka ovat viime aikoina lukeneet Rovaniemen kaupungin taloutta käsitteleviä juttuja ja mielipidekirjoituksia. Niiden kautta on ehkä syntynyt kuva, että Rovaniemellä menee poikkeuksellisen huonosti.
Lotvosen mukaan Rovaniemellä on kuitenkin takanaan vahvan kasvun ja kehityksen vuosikymmen. Näkemystään hän perustelee monilla eri mittareilla.
Rovaniemen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla yli 3 000 asukkaalla. Työpaikkojen määrä on kasvanut noin 2 500 kappaleella, ja työttömyysaste on laskenut 2,7 prosenttiyksikköä. Uusia yrityksiä on syntynyt 200–300 vuosittain.
Myös matkailun kasvu on ollut merkittävää. Rekisteröidyt yöpymiset ovat lisääntyneet 37 prosenttia ja lentomatkustajien määrä on yli kaksinkertaistunut. Samalla myös Rovaniemen majoituskapasiteetti on kasvanut liki 3 000 vuodepaikalla.
Ennusteiden mukaan Rovaniemen väestönkasvu jatkuu lähivuosina ja työllisyys paranee entisestään. Myös rakentamisen uskotaan pysyvän hyvällä tasolla, vaikka valtakunnallisesti rakennustahti on hiipumassa.
Luvut kertovat, että jotain on Rovaniemellä tehty oikeinkin. Esimerkiksi juuri asukasmäärän kehityksen suhteen Rovaniemi on harvojen voittajien joukossa.
Kasvuluvut eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kaupungin talous on kehittynyt negatiiviseen suuntaan. Menot ovat lisääntyneet samaan aikaan, kun verotulot ja valtionosuudet ovat vähentyneet.
Talousongelmiensa kanssa Rovaniemi ei ole yksin. Kuntaliiton tietojen mukaan talous painui viime vuonna miinukselle noin kahdessa kolmasosassa kunnista.
Ongelmien laajuudesta voi päätellä, ettei niissä ole kyse vain kuntapäättäjien taitamattomuudesta.
Lotvosen viesti maanantaina oli, ettei Rovaniemellä ole tehty sellaisia virheitä, joita ei voisi korjata. Isoon korjausliikkeeseen on jo ryhdyttykin, kun menojen kasvulle on asetettu tiukat rajat. Leikkauksien lisäksi menoja pienennetään toimintoja tehostamalla ja organisaatiota uudistamalla.
Rovaniemen ei siis kannata synkistellä tulevaisuutensa suhteen. Päättyvän vuosikymmenen hyvä kehitys taustallaan Rovaniemellä on jopa keskivertoa paremmat edellytykset selvitä talousongelmistaan. Aina löytyy keinoja, jos vain on halua, kuten Lotvonen maanantaina totesi.