PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Mainos : Anna lah­jak­si pai­kal­li­sym­mär­rys­tä. Tutustu Lapin Kansan joulun ti­laus­tar­jouk­siin tästä.

Kolumni

Toi­mit­ta­jal­ta: Etätyöt haas­ta­vat yh­tei­sön – ke­vääl­lä mil­joo­na suo­ma­lais­ta työs­ken­te­li etänä

Aleksi Pohjola on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Aleksi Pohjola on Uusi Rovaniemi -lehden toimittaja.
Kuva: Pekka Aho

Koronapandemia sysäsi liikkeelle lukuisia yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia muutoksia, joiden vaikutusta ja pysyvyyttä on vielä hankala arvioida. Osa näistä muutoksista oli äkillisiä ja yllättäviä, osan kohdalla jo käynnissä ollut prosessi sai vain lisää vauhtia.

Yksi näistä isoista - jo aikaisemmin alkaneista - muutosprosesseista on työn tietoteknistyminen ja tietotyön merkityksen sekä määrän kasvu suomalaisessa yhteiskunnassa.

Suomessa palkansaajat ovat kansainvälisesti verrattuna erittäin korkeasti koulutettuja, meillä on toimiva tietoliikenneinfra sekä digitaalisten välineiden yleisyys väestössä on korkea. Nämä rakenteelliset ja konkreettiset ominaisuudet sekä luovat tietotyön työpaikkoja, että mahdollistavat työskentelyn ilman paikkasidonnaisuutta - siis etänä.

Ja etätöitä me suomalaiset olemme tänä vuonna tehneet. Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastoyksikön erikoistutkija Hanna Sutela arvioi blogikirjoituksessaan (19.5), että keväällä puolet suomalaisista palkansaajista, siis noin miljoona ihmistä, teki töitä etänä.

On nimittäin täysin mahdollista, että terveysturvallisuusetätöiden perään syntyy säästöetätyöt.

Etätyön tekeminen pandemian keskellä niillä aloilla ja niissä työtehtävissä joissa se on mahdollista, on tietenkin täysin perusteltua. Ennen pandemiaa etätöitä teki Tilastokeskuksen vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan 28 prosenttia palkansaajista. Moni siis haluaa työskennellä etänä myös silloin, kun siihen ei ole pandemian kaltaista pakkoa.

Mutta etätöihin liittyy myös toinen puoli. On nimittäin täysin mahdollista, että terveysturvallisuusetätöiden perään syntyy säästöetätyöt. Yritysten ei juuri kannata maksaa seinistä, jos työntekijät voivat tehdä työnsä kotoaan. Näin on todennut myös Rovaniemen kaupunki luopuessaan joistakin väistötiloista osittain säästösyistä (LK 28.8). Mistä silloin tosiasiallisesti luovutaan? Miten työelämä muuttuu, jos etätöistä tulee pakko? Miten ihmisten arki muuttuu?

Vaikka moni onkin nauttinut etätyön tuomasta joustavuudesta, liittyy siihen myös haasteita. Miten työyhteisön kommunikointi toimii? Riittävätkö videokokoukset yhteisöllisyyden kehittymiseen ja ylläpitämiseen? Miten konfliktitilanteet ratkaistaan? Miten hiljainen tieto ja yrityskulttuuri saadaan juurrutetuksi uusille työntekijöille? Miten uudet ideat saadaan tuotua esille ja miten ne jalostuvat? Miten työntekijöiden henkisestä jaksamisesta huolehditaan?

Työyhteisö on monelle ihmiselle henkireikä. Sen avulla jaksetaan ja siitä saadaan sisältöä elämään. Fyysinen, erillinen työpaikka on myös keino jättää työt työpaikalle; etätöissä monen on vaikea vetää rajaa vapaa-ajan ja työn välille.

Yhteisö on tärkeä arvo pandemian keskelläkin. Yritetään pitää siitä ja toisistamme huolta myös etätöissä.