Mikä olisi autenttisempi lappikokemus kuin Pohjois-Suomesta peräisin olevan poronlihan maistaminen? Oli sitten matkailija tai paikallinen, on poronliha tietynlainen luksustuote, joka halutaan joko kokea reissun aikana tai valmistaa aika ajoin kotikeittiössä.
Poronlihan erityisyys ja perinteisyys on tunnustettu EU-tasolla. Muutama vuosi sitten poronliha pääsi samaan ryhmään tuotteiden, kuten parmankinkun ja samppanjan kanssa, kun Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha lisättiin suojatun alkuperänimityksen (SAN) saaneiden tuotteiden joukkoon.
Nimisuojamerkki kertoo korkeasta laadusta ja tunnustetusta perinteestä, joita pohjoisessa ylpeydellä vaalitaan. Merkintään oikeutetut poronlihatuotteet on tehty Suomen poronhoitoalueella syntyneistä ja kasvaneista poroista, joiden liha on leikattu, jalostettu ja pakattu Suomen poronhoitoalueella. Lisäksi merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää monet muut paikalliset toimijat, kuten tuotetta valmistavat yritykset ja ravintolat.
Raaka-aineiden jalokivi
Poroa voisi kuvailla raaka-aineiden jalokiveksi, joka kuuluu erottamattomaksi osaksi pohjoisen ruokakulttuuria ja paikallisia perinteitä. Oli sitten poronlihan tuottaja tai ravintolan keittiömestari, on jokainen ketjun taso ylpeä poronlihasta raaka-aineena ja tuotteena.
– On etuoikeus tarjota Lapin luonnossa elänyttä ja kasvatettua poronlihaa asiakkaillemme, kommentoi Ravintola Rakkaan keittiömestari Mika Pajuniemi, jolla on vuosien pitkä kokemus porosta raaka-aineena.
Pajuniemen mukaan poronliha on maittavaa ja mainio rakenteeltaan. Ravitsemustiedoiltaan se on yksi terveellisimmistä lihoista, sillä poro kasvaa luonnossa syöden marjoja ja muita luonnonkasveja lähes koko elämänsä ajan. Poronliha sisältää proteiineja, kivennäisaineita, A- ja B-vitamiineja sekä tyydyttämättömiä rasvahappoja.
– Poro on raaka-aineena helppo valmistaa. Sitä on hankala pilata muuten kuin ylikypsentämällä, Pajuniemi toteaa.
EU:n laatujärjestelmän nimisuojamerkinnän avulla on poron alkuperä ja erityisyys ollut helpompi tuoda esille kuluttajille myös ravintoloissa. Esimerkiksi Ravintola Rakkaan ruokalistalla SAN-merkintä näkyy poron ulkofilee -annoksen yhteydessä, ja menun takasivulla on lyhyt luonnehdinta, mistä nimisuojassa on kyse.
– Koen, että nimisuoja-asia on myös hyvä keskustelun avaus asiakkaiden kanssa. Kun he kuulevat, että poronliha kuuluu samaan ryhmään eurooppalaisten tuotteiden, kuten parmankinkun tai samppanjan kanssa, luo tämä wau-elämyksen kävijällekin, Pajuniemi toteaa.
Nimisuojamerkintä takaa sen, että Lapin Poron liha on kotoisin Suomen poronhoitoalueelta. Koko poronlihan tuotantoketju on hyvin tiedossa aina alkutuotannosta lähtien.
– Totta kai haluamme myös omalta osaltamme olla tukemassa meidän alkutuottajiamme, poronaisia ja -miehiä, Pajuniemi summaa.
Porojen keskuudessa kasvanut
Yksi Pohjois-Lapin porotalousyrittäjistä on ArctiFoodin toimitusjohtaja Eveliina Pääkkölä, joka on saanut kipinän ammattiin jo lapsuudessaan, kun hänen isänsä omisti ajoporoja Muonion Liepimässä.
Nykyisin Pääkkölä johtaa Kittilän Raattamassa sijaitsevaa lihanjalostamoa, joka rytmittää porotalousyrittäjän elämää voimakkaasti. Noin 120 asukkaan kyläyhteisö on tiivis, ja alueen elämässä porotalouden vuodenkierto ja siihen kuuluvat eri työvaiheet rytmittävät lähes koko kylän elämää. Lapsesta lähtien poronhoitajat ovat matkassa niin vasanmerkinnässä kuin erotuksissakin. Sukupolvien välistä kuilua ei näy, kun kaikkia tarvitaan töiden suorittamisessa.
– Poro on kuulunut tänne Euroopan pohjoiskolkkaan olennaisena elämän turvaajana jo heti jääkauden irrotettua otteensa näiltä seuduilta. Se käyttää ravintonaan satoja eri kasveja, joista se poimii ne tuoreimmat, ravintoarvoiltaan parhaimmat kasvinosat ruoakseen. Tämä vaikuttaa myös poronlihan laatuun, sillä rasva on lähempänä kasvirasvoja kuin kovia rasvoja, Pääkkölä esittelee.
Suomen poronhoitoalue on Euroopan mittakaavassa varsin pieni alue, mutta historialtaan poronhoito on hyvin vanha elinkeino, joka on edelleen varsin merkittävä alueella. EU-tasoisen nimisuojamerkinnän avulla tämä voidaan tuoda hyvin esille paitsi ulkomaalaisten myös kotimaisten kuluttajien keskuudessa. Pääkkölä itsekin on päättänyt ottaa käyttöönsä SAN-nimisuojan.
– Kyllä ravintolankin asiakas voi olla mielissään, kun saa kuulla, että tuossa ikkunasta näkyvästä maisemassa eläin on kasvanut ja päässyt vapaana kirmaamaan. Merkintä nostaa poronlihan arvostusta kuluttajien keskuudessa, kun he voivat olla varmoja siitä, että poronlihan tuotanto on tapahtunut koko ketjun osalta täällä meidän poronhoitoalueellamme, Pääkkölä kommentoi.
Lisäksi nimisuojamerkinnällä voi olla positiivinen heijastusvaikutus Pääkkölän mukaan muuhunkin alueen yritystoimintaan, kuten matkailu- ja ravintolasektorille.
– Merkintä on arvokas tapa viestittää matkailijoille ja paikallisille, kuinka erityinen Lapin Poron liha on raaka-aineena ja samalla tuoda heille myös perinteistä poroelinkeinoamme esille. Voimme olla ylpeitä siitä, mitä me täällä teemme.
Oletko nähnyt tämän merkin?
Kyseessä on Lapin Poro liha, Lapin Poron kuivaliha ja Lapin Poron kylmäsavuliha SAN-merkintä. Kyseiset tuotteet on tunnustettu EU:n tasolla korkealaatuisiksi ja perinteisiksi tuotteiksi ja sellaisina lisätty suojatun alkuperänimityksen saaneiden tuotteiden joukkoon.
Lue lisää poronlihan nimisuojamerkeistä täältä.
Pannulle, uuniin vai kattilaan? Tutustu herkullisiin pororesepteihin täältä.
Tällä hetkellä EU-nimisuojajärjestelmässä on yhteensä lähes 3 500 tuotetta, joista viinejä on 1 620 kpl, maataloustuotteita ja elintarvikkeita 1 486 kpl ja tislattuja alkoholituotteita 245 kpl. Keski- ja Etelä-Euroopassa tuotteita on järjestelmässä monikertaisesti Pohjois-Eurooppaan verraten. Esimerkiksi Italiassa rekisteröityjä tuotteita on peräti 891 kappaletta, Ranskassa 767 kappaletta ja Espanjassa 392 kappaletta. Pohjoismaissa luku on tällä hetkellä huomattavasti pienempi: Ruotsissa rekisteröityjä tuotteita on 27 kappaletta ja Suomessa 12 kappaletta.
Suojausjärjestelmiä on kolme erilaista:
• Suojattu alkuperänimitys (SAN)
• Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM)
• Aito perinteinen tuote (APT)
Suojattu alkuperänimitys (SAN) ja suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) suojaavat tuotteen valmistamisen ja/tai tuotannon sen perinteisellä maantieteellisellä alueella. Suomalaisista tuotteista alkuperänimityksenä on suojattu Kitkan viisas (muikku), Lapin Poron liha, Lapin Poron kuivaliha, Lapin Poron kylmäsavuliha sekä Lapin Puikula (peruna), kun taas Kainuun rönttönen ja Puruveden muikku ovat suojattu maantieteellisenä merkintänä. Aito perinteinen tuote (APT) suojaa tuotteen perinteisen reseptin tai valmistusmenetelmän. Suomalaisista tuotteista sahti, karjalanpiirakka ja kalakukko ovat saaneet APT-suojauksen.
Miksi kuluttajamerkki kannattaa sitten hankkia?
• Tuotteen alkuperätieto voi tuoda lisäarvoa ja lisätä kuluttajan luottamusta.
• Nimisuojamerkin avulla alkuperätieto voidaan viestiä täsmällisesti ja uskottavasti.
• Nimisuojalla voi perustella hintamielikuvaa.
• Nimisuojatuotteet muodostavat eurooppalaisen laatutuotteiden verkoston.
• Nimisuojalla voi olla positiivinen heijastusvaikutus muuhunkin alueen yritystoimintaan, kuten matkailuun ja ravintolasektoriin.
Suojausta voi hakea pääosin useampi tuottaja yhdessä tai näitä edustava järjestö tai organisaatio. Yksittäinen tuottaja voi hakea tuotteelleen suojaa ainoastaan poikkeustapauksissa. Hakijataho yleensä huolehtii siitä, että nimisuojaa käytetään tuotteen tai tuoteryhmän markkinoinnissa hyväksi. Hakijataho on myös vastuussa siitä, että merkkiä käytetään oikein, ja että merkityt tuotteet vastaavat reseptiä.