Tie­lii­ken­ne­lain uu­dis­tuk­seen kir­jat­tiin jopa 195 uutta pykälää – poi­mim­me niistä viisi kes­keis­tä muu­tos­ta

Uudistunut tieliikennelaki toi mukanaan ryppään muutoksia liikenteeseen. Suurin osa lain sisällöstä säilyy kuitenkin entisellään.

Muun muassa vasemmalle pysäköinti ajosuunnan vastaisesti on nyt sallittua.
Muun muassa vasemmalle pysäköinti ajosuunnan vastaisesti on nyt sallittua.
Kuva: Pekka Aho

Tieliikennelaki uudistui Suomessa 1. kesäkuuta alkaen. Uudistuksen myötä lakiin kirjattiin yhteensä jopa 195 uutta pykälää ja teidenkin varsille ilmestyy lähitulevaisuudessa 50 uutta liikennemerkkiä.

Paketti on massiivinen. Liikenneturvan Rovaniemen yhteyspäällikkö Petri Niska kuitenkin toppuuttelee, ettei paniikkiin ole aihetta. Useimpien liikennemerkkien viesti pysyy samana, ja niiden ulkomuotoa on paranneltu helpommin tulkittavaksi.

– Maailma ei niin paljon muutu kuin on ehkä annettu ymmärtää. Uudistuksen tarkoitus on tuoda joustavuutta liikenteeseen. Erityisesti pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden liikkumista on pyritty tukemaan paremmin.

Poimimme uudesta tieliikennelaista muutaman keskeisen muutoksen.

Vasemmalle pysäköinti on nyt sallittua taajamien kaksisuuntaisilla teillä, kuten vaikkapa Rovakadulla. Mahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten. Pysäköinnin uudistamista perusteltiin muun muassa sähköautoilla, joiden latauspistoke on useimmissa malleissa auton vasemmalla puolella. Vasemmalle pysäköintiä kannattaa välttää ruuhkaisilla kaduilla. Parkista poislähteminen voi olla näkyvyyden kannalta haastavaa, ja siinä tulee huomioida etenkin peilinäkymän rajoitteet taakse.
Vasemmalle pysäköinti on nyt sallittua taajamien kaksisuuntaisilla teillä, kuten vaikkapa Rovakadulla. Mahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten. Pysäköinnin uudistamista perusteltiin muun muassa sähköautoilla, joiden latauspistoke on useimmissa malleissa auton vasemmalla puolella.
Vasemmalle pysäköinti on nyt sallittua taajamien kaksisuuntaisilla teillä, kuten vaikkapa Rovakadulla. Mahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten. Pysäköinnin uudistamista perusteltiin muun muassa sähköautoilla, joiden latauspistoke on useimmissa malleissa auton vasemmalla puolella.
Kuva: Pekka Aho

1. Vasemmalle saa pysäköidä

Ajoneuvon pysäköinti sallitaan jatkossa myös vasemmalle puolelle tietä, vasten ajosuuntaa. Sääntö pätee ainoastaan taajamissa kaksisuuntaisilla teillä.

– Tämä on ollut käytäntö Norjassa, Virossa ja Keski-Euroopan maissa jo pitkään, Niska toteaa.

Esimerkiksi Rovakadulla voi jatkossa pysäköidä myös vastaantulevan kaistan parkkipaikoille. Pysäköinti ei kuitenkaan saa vaarantaa liikennettä.

– Tässä on syytä käyttää vahvaa harkintaa. Pysäköintiä vasemmalle kannattaa välttää kaduilla, joissa liikenne on vilkasta, Niska huomauttaa.

Vasemmalle pysäköitäessä parkkiruudusta poistuminen voi olla haastavaa. Olennaista on huomioida kuolleet kulmat ja muistaa, että parkkiruudusta lähtevän on väistettävä sekä takaa että vastaantulevia.

– Jos mahdollista, valitse paikka, jossa kukaan ei tule pysäköimään auton eteen.

2. Kännykkää saa käyttää liikennevaloissa

Auton radion tai navigaattorin häiritsevä käyttö on edelleen kiellettyä liikenteessä ajon aikana eli silloin, kun ajoneuvo on liikkeessä.

Jatkossa esimerkiksi puhelinta saa kuitenkin käyttää silloin, kun moottorikäyttöinen ajoneuvo on pysähdyksissä esimerkiksi liikennevaloissa. Kännykkä ei saa edelleenkään olla kuljettajan kädessä ajon aikana.

Kännykän käyttö ei saa häiritä liikenteen sujuvuutta, eli käytännössä viivästyttää kuljettajan liikkeellelähtöä valojen vaihduttua.

– Tarkkaamattomuus, toisin sanoen kännykän käyttö on liikenteen neljäs kuolemansynti. On hyvä pohtia, kannattaako sitä puhelinta ihan aina räplätä, Niska pohtii.

Tekniset laitteet eivät saa haitata tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Tämä koskee myös polkupyöriä.

Oho!

Saako jalankulkija ylittää suojatien kännykkää räpläten?

Suojatien ylittäminen katse puhelimessa ei käytännössä ole kiellettyä.

Tieliikennelaissa kuitenkin todetaan, että tienkäyttäjän (myös jalankulkijan) on noudatettava liikennesääntöjen mukaista, olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta

– Noudattaako jalankulkija puhelinta käyttäessään tätä varovaisuutta? Vilkkaassa keskustassa on harvoin sellainen tilanne, että suojatielle voidaan mennä silmät suljettuna muulta maailmalta, Petri Niska toteaa.

3. Pyörätien jatke merkitään toisin

Tällä hetkellä pyörätien jatkeen ajoratamerkinnät eivät ota kantaa väistämisvelvollisuuteen. Jatkossa pyörätien jatke merkitään kuitenkin vain paikoissa, jossa väistämisvelvollisuus on autoilijalla. Autoilijan väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkillä, esimerkiksi kärkikolmiolla, sekä ajoradan katkonaisilla suojatieviivoilla.

Mikäli väistämisvelvollisuus on pyöräilijällä, ajorataan maalataan tavallinen suojatie. Silloin pyöräilijän on väistettävä sekä vasemmalta että oikealta tulevia autoja.

Jatkossa pyörätien jatkeen saa merkitä ajorataan vain, jos pyöräilijällä on tienylityspaikalla etuajo-oikeus. Auton väistämisvelvollisuus on esitettävä ajoratamerkintöjen lisäksi myös liikennemerkillä, kuten kuvan kärkikolmiolla. Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu liikennemerkillä, väistäminen määräytyy liikennesäännön mukaan. Pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. Väistämisvelvollisuutta tukee myös tavallisen suojatien ajoratamerkinnät.
Jatkossa pyörätien jatkeen saa merkitä ajorataan vain, jos pyöräilijällä on tienylityspaikalla etuajo-oikeus. Auton väistämisvelvollisuus on esitettävä ajoratamerkintöjen lisäksi myös liikennemerkillä, kuten kuvan kärkikolmiolla.
Jatkossa pyörätien jatkeen saa merkitä ajorataan vain, jos pyöräilijällä on tienylityspaikalla etuajo-oikeus. Auton väistämisvelvollisuus on esitettävä ajoratamerkintöjen lisäksi myös liikennemerkillä, kuten kuvan kärkikolmiolla.
Kuva: Jussi Kaakinen/Liikenneturva

Huomaa, että ajoratamerkinnöissä on kahden vuoden siirtymäaika, jolloin ajoratamerkinnät ja liikennemerkit voivat olla ristiriidassa. Silloin noudatetaan liikennemerkkiä: jos auto tulee esimerkiksi kolmion takaa, autoilijan tulee väistää pyöräilijää. Muussa tapauksessa pyöräilijä väistää molemmista suunnista tulevia autoja.

Jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä, hän on jalankulkija, jolloin autolla on aina väistämisvelvollisuus.Lisäksi ajoneuvolla käännyttäessä on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa.

4. Alle 3-vuotiaan on oltava aina turvaistuimessa

Alle kolmevuotias lapsi ei saa jatkossa koskaan matkustaa ajoneuvossa ilman erillistä turvaistuinta. Aikaisemmin esimerkiksi taksissa alle kolmevuotiaan sai laittaa pelkkiin turvavöihin, jos turvaistuinta ei ollut saatavilla.

– Nyt ainoa poikkeus on linja-autot, koska siellä ei välttämättä ole edes turvavöitä.

Myös alle 135-senttisen lapsen tulee käyttää hänen painonsa ja kokonsa mukaista erillistä turvalaitetta.

– Tätä liian moni laiminlyö. Pahimmillaan lapsi on ollut täysin irti esimerkiksi aikuisen sylissä tai pelkässä turvavyössä.

Yli kolmevuotias, mutta alle 135 senttiä pitkä lapsi saa kuitenkin matkustaa taksissa turvavöissä, jos turvalaitetta ei ole saatavilla.

Uuden lain mukaan myös moottorikelkassa matkustavalle alle 135-senttiselle lapselle täytyy olla soveltuva istuin ja turvavyöt.

– Odotamme vielä tarkennuksia siihen, miten nämä järjestelyt ovat mahdollisia moottorikelkalla vedettävässä reessä.

Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia kaistoja, saa autoilija nyt luvan kanssa valita suoraan ulomman kaistan (kuvassa vihreä linja). Ruuhka-aikoina turvallisinta on kuitenkin valita lähin kaista (violetti linja). Ulomman kaistan valinta on ollut monen autoilijan käytäntö jo ennen lakiuudistusta. Kaistan saa nyt risteyksessä valita vapaammin. Käännyttäessä tulee muistaa vilkun käyttö ja riittävän alhainen nopeus. Toisten suunnitelmia voi olla vaikea tulkita ennakoiden.
Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia kaistoja, saa autoilija nyt luvan kanssa valita suoraan ulomman kaistan (kuvassa vihreä linja). Ruuhka-aikoina turvallisinta on kuitenkin valita lähin kaista (violetti linja). Ulomman kaistan valinta on ollut monen autoilijan käytäntö jo ennen lakiuudistusta.
Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia kaistoja, saa autoilija nyt luvan kanssa valita suoraan ulomman kaistan (kuvassa vihreä linja). Ruuhka-aikoina turvallisinta on kuitenkin valita lähin kaista (violetti linja). Ulomman kaistan valinta on ollut monen autoilijan käytäntö jo ennen lakiuudistusta.
Kuva: Pekka Aho

5. Kaistan vaihtoon tuli joustavuutta

Kun autoilija kääntyy ajoradalle, jossa on kaksi tai useampia ajokaistoja samassa ajosuunnassa, saa hän jatkossa valita sopivimman ajokaistan.

Kuljettaja saa nyt siis kääntyä suoraan ulommalle ajokaistalle, jos siitä ei koidu tarpeetonta vaaraa tai haittaa muille.

– Tämä on rehellisyyden nimissä ollut monella käytäntö jo ennen uutta lakia, Niska toteaa.

Vasemmalle kääntyvän on yhä muistettava edelleen väistää suoraan tulevia vastaantulijoita. Jos liikenne on vilkasta, on suositeltavaa kääntyä edelleen lähimmälle kaistalle.

– Tässä täytyy korostaa muun liikenteen huomiointia, koska toiset eivät pysty päättelemään, mille kaistalle aiot kääntyä. Toivottavasti risteykseen tullaan jatkossa varovaisemmin kuin nykyään.

Tieliikennelaki

Muista muun muassa nämä:

Tieliikennelaki koskettaa kaikkia liikenteessä kulkevia – ei vain kuljettajia.

Uutena periaatteena tieliikennelakiin on tuotu tienkäyttäjän ennakointivelvollisuus.

Nykyiset keltaiset sulkuviivat, varoitusviivat ja sulkualueet muutetaan valkoisiksi kolmen vuoden kuluessa. Sulkuviivan värin muuttuminen ei vaikuta sen merkitykseen.

Tieliikenteen rikesakot muuttuvat liikennevirhemaksuiksi.

Kokonaismassaltaan enintään 3500 kg:n painoisten autojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistuu.

Myös pyörässä pitää olla punainen takavalo, jos sillä ajetaan tiellä pimeän tai hämärän aikaan. Valon voi kiinnittää myös esimerkiksi reppuun tai kypärään.

Pyörätie on jatkossa lähtökohtaisesti yksisuuntainen. Jos pyörätie on kaksisuuntainen, se merkitään lisäkilvellä.

Talvirenkaiden käyttö muuttuu keliperusteiseksi.

Lähteet: Liikenneturva, Traficom
Muutosten näkyminen voi viedä vuosia – uusia liikennemerkkejä saattaa bongata jo tänä kesänä
Anni Kavander

Uudet tieliikennelain vaikutukset alkavat näkyä Rovaniemen kaduilla sitä mukaa, kun ajoratamaalauksia, liikennemerkkejä ja viitoituksia uusitaan. Muutos ei tapahdu hetkessä, sillä laissa uudistuksille on määrätty vuosiakin kestäviä siirtymäaikoja.

Osa uudistuksista, kuten pysäköintiin liittyvät muutokset ovat jo voimassa ja ne huomioidaan pysäköinninvalvonnassa. Uusia liikennemerkkejä aletaan mahdollisesti pystyttää Rovaniemelle jo kesän aikana.

– Tieliikennelain muutoksiin liittyvä suunnittelu on vasta meneillään, joten vaikutukset käytäntöihin eivät ole vielä kaikilta osin selvillä. Lain soveltaminen vaatii vielä aika paljon tarkennuksia ja käytännön ohjeita, kertoo Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittelupäällikkö Aku Raappana.

Muun muassa pyörätien jatkeen ajoratamaalauksia aletaan lähiaikoina muuttaa. Jatkossa pyörätien jatkeen saa maalata ajorataan vain, jos pyöräilijällä on tienylityspaikalla etuajo-oikeus.

Haasteellista on, että edeltävä, vasta muutaman vuoden voimassa ollut tieliikennelain uudistus velvoitti kadunpitäjiä muuttamaan kaikkien pyörätien jatkeiden ajoratamaalaukset katkonaisiksi viivoiksi.

Nyt näitä merkintöjä joudutaan maalaaman takaisin tavallisiksi suojateiksi.

– Onhan tämä vähän edestakaisin saikkaamista. Siirtymäaika tulee olemaan sekava, kun merkinnät voivat olla ristiriidassa keskenään. Uudistus on kuitenkin tarpeen ja selkeyttää väistämisvelvollisuutta.

Kokonaan uusia liikenteenohjaukseen liittyviä elementtejä ovat esimerkiksi pyöräilyyn liittyvä pyöräkatu sekä korotettu pyöräilijän suojatie.

Raappanan mukaan Rovaniemellä ei ole vielä tehty yhtään liikenteenohjaussuunnitelmaa, jossa näitä olisi hyödynnetty.

– Pyöräsuojatielle voisi olla tarvetta esimerkiksi Kympintien ja risteävän pyöräilyn pääreitin risteyksessä. Myös muita vastaavia paikkoja varmasti löytyy.