Tähtijuttu: Kan­sal­lis­puis­to kas­vat­ti Sal­la­tun­tu­rin ve­to­voi­maa

Linnan juhlat: Saitko kutsun Linnan juh­liin? Il­mi­an­na itsesi tai tut­ta­va­si Lapin Kansan toi­mi­tuk­sel­le

Äänestys: Mikä on vuoden 2022 sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma?

Mainos Black Friday -tarjouksena Lapin Kansa Digi 3 kk 1 kk hinnalla! Tilaa tästä.

Ter­vo­lan ko­ti­seu­tu­mu­seo ja Pe­rä­poh­jo­lan maa­lais­mu­seo kut­su­vat vie­rai­li­joi­ta tu­tus­tu­maan pe­rä­poh­ja­lai­seen ra­ken­nus­pe­rin­tee­seen, esi­neis­töön ja his­to­riaan

Tervolan Museoseuran Soini Saviaro (vas.), Timo Heikkilä ja Taina Kolmonen ovat huolissaan , miten konehallin vanhoille tavaroille käy, kun vesisataa kattorakenteista hallin sisätiloihin.
Tervolan Museoseuran Soini Saviaro (vas.), Timo Heikkilä ja Taina Kolmonen ovat huolissaan , miten konehallin vanhoille tavaroille käy, kun vesisataa kattorakenteista hallin sisätiloihin.
Kuva: Jouni Valikainen

Nelostien varrella sijaitseva Tervolan kotiseutumuseon rakennukset ovat kokeneet kasvojenkohotuksen, toki Museoviraston tarkkoja säädöksiä noudattaen. Kunnostustöiden alla on ollut kaksitoista rakennusta; suurin osa on saanut uuden maalipinnan, osaan on katto saatu uusittua ja myös ikkunoita on remontoitu.

– Museoseuran ajatuksena on ollut, että rakennukset saadaan sellaiseen kuntoon, että ne kiinnostavat ohikulkijoita. Museoalueella on tehty myös raivaustöitä. Eräskin luuli, että museoalue käsittää vain yhden rakennuksen, mutta niitä on kaikkiaan 31. Museoalue on liki neljän hehtaarin kokoinen., Tervolan Museoseuran puheenjohtaja Timo Heikkilä kertoo.

Tervolan kotiseutumuseon perustamista osasyy tai -ansio kuuluu Kemijoki Oy:lle, joka rakennutti Taivalkosken voimalaitoksen 1975. Pato aiheutti Paakkolan kylässä vedennousun. Veden alle jäi 40 rakennusta, joista osa on siirretty museoalueelle.

– Minunkin perheeni menetti kaksi kotia vedennousun vuoksi, Heikkilä sanoo.

Vaikka museoalueella on tehty talkoovoimin paljon kunnostustöitä, niin työtä riittää edelleen.

– Ykkösasiana olisi saada rakennusten katot kuntoon. Konehallissa on paljon maatalouteen liittyvää arvokasta konekantaa, jotka pitää saada suojaan.

Yrittäjät mukana

Rakennusten kunnostukseen ei riitä pelkkä talkootyö. Talkootyön lisäksi tarvittaisiin ammattityöhön palkka-avustusta. Materiaalit maksavat maltaita, eikä Museoseura pysty niitä hankkimaan ilman avustuksia.

Museoseuran puheenjohtaja Timo Heikkilä esittelee Paakkolan koulun tiloissa esillä olevaa paikallista sotahistoriaa.
Museoseuran puheenjohtaja Timo Heikkilä esittelee Paakkolan koulun tiloissa esillä olevaa paikallista sotahistoriaa.
Kuva: Jouni Valikainen

– Onneksi paikalliset yrittäjät ja yksityishenkilöt ovat osoittaneet kiinnostusta ja tukeneet toimintaamme muun muassa Tervolan Portti-Kotiseutumuseon lehteen mainoksia ostamalla ja avustuksia myöntämällä. Esimerkiksi Sivakan erämaatalon ja se pihapiirin rakennuksien kattojen kunnostusta varten saimme lahjoituksena tukit, jotka on sahattu laudoiksi, mutta nämä toimenpiteet eivät riitä toiminnan pyörittämiseen.

Museoseura on hakenut  avustuksia Museovirastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Tervolan kunnalta.

– On harmillista, että tälle vuodelle emme ole saaneet mitään avustuksia, ei Museovirastolta eikä edes kohdeavustuksia kunnalta. Kiireellisimpiä ovat niin valtatien varren museo-kahvilaopasteet kuin alueen sisäiset opasteet sekä vuotavien kattojen korjaamiset. Museoseuran toiveena on ollut, että kunta lähtisi entistä isommalla panoksella mukaan vaalimaan kulttuurihistoriallista perinnettä  Kunta avusti maalauksia viime vuonna 4800 eurolla sekä ylläpitoavustusta se antoi 3300 euroa. Opetusministeriöstä odotamme vielä vastausta.

Timo Heikkilä muistuttaa, että vuonna 1978 avattu museo rakennettiin työllisyysrahaston turvin.

–  Väyrysen Paavo oli mukana hankkimassa museolle rahoitusta yhdessä Mauno Koivupalon, Eero Prännin  ja Alli Jestilän  kanssa.

Toiminta käynnistyy

Tervolan kotiseutumuseon ja Peräpohjolan maaseutumuseon vetovoimaisuudesta museoseuralaiset saivat viitteitä jo viime kesänä. Viitenä viikonloppuna talkoovoimin auki pidetty kahvila houkutteli museoalueen 3 000 esinettä ja rakennuksia ihastelemaan noin 600 vierasta.

Tänä kesänä kahvila on auki koko kesän pois lukien maanantait. Päivi Jarkko tulee kahvilanpitäjäksi.

– Kahvilasta saa  juomien lisäksi ainakin kampanisuja, lohirieskoja ja anismunkkeja. Kahvila hoitaa myös pienimuotoista pitopalvelua, museoseuran sihteeri Taina Kolmonen kertoo.

Lähiaikoina Nelostielle tulevat opaskyltit ennen museota ja museon kohdalle. Museoalueelle tulee 18 puista opasviittaa. Museovirasto on avustanut kylttien hankinnassa.

– Myös rakennuksiin tulee niiden historiasta kertovat taulut. Eemeli Hakoköngäs on tehnyt ne sekä englanniksi ja suomeksi, Heikkilä sanoo.

Tarkoituksena on myös elvyttää museoalueen kasvipuutarha. Esineistön luetteloinnissakin on vielä työtä.

Ainakaan vielä museoseura ei ole taloudellisista syistä voinut palkata opasta, joka kertoo vieraille rakennusten ja esineistön historiasta.

– Minun lisäksi Kolmosen Taina ja Saviaron Soini opastamme vieraita, jos olemme samaan aikaan museolla, Timo Heikkilä lupaa.

Tämän viikon keskiviikkona museolla oli vilskettä, kun Kaisajoen koulun oppilaat tulivat viettämään paikan päälle hieman erilaista koulupäivää vanhassa Paakkolan koulun luokkahuoneessa ja Alakuirin pirtissä sekä kahvilassa leipomalla pikkurieskoja.

Yksi iso tapahtuma museolla on Tervolan pitäjäjuhlat. 10.7. pidettävään tapahtumaan juhlapuhujaksi on lupautunut tulla maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen.

Tapahtumia

Tervolan Portti

Kesäkahvila ja museo auki 23.5–23.9. Maanantaisin suljettu.

Kaisajoen koululaisten vierailu 25.5.

Museon avajaiset 28.5.

Kaisu Heikkilän havaintopiirtämisen kurssi 17.–19.6.

Tervolan pitäjäjuhla 10.7.

Perinneruokapäivä, ajankohta avoin.