Suomalaiset maksavat julkisista terveyspalveluistaan kalliisti muihin pohjoismaalaisiin verrattuna. Moni kunta perii yksistään terveyskeskuslääkärikäynnistä lain sallimat maksimitaksat. Maksukatto on korkea, eivätkä siihen sisälly kaikki terveyspalvelut. Esimeriksi hammashoidon asiakasmaksut ovat maksukaton ulkopuolella.
Laitoshoidosta lähtee aina lasku potilaalle itselleen, oli maksukatto täynnä tai ei.
Käsittelin jutussani 24. marraskuuta sitä, että ulosottoon menneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen määrä on kaksinkertaistunut viimeisten yhdeksän vuoden aikana.
Ulosoton kautta peritään eniten laitoshoidon sekä terveyskeskusten asiakasmaksuja. Ulosottoprosessissa alkuperäisen laskun loppusumma on kasvanut erilaisilla lisäkuluilla ja mahdollisilla koroilla.
Ulosotossa olevien tapausten määrän kasvu kertoo siitä, että maksut kasautuvat niille, joiden taloudellinen tilanne on jo muutenkin heikko.
Tilanne heijastelee myös sitä, että sinällään hyvässä ja tasavertaisessa terveyspalvelujärjestelmässämme on valuvikoja, jotka vaatisivat korjaamista.
Lausuntokierroksella oleva asiakasmaksulain uudistaminen on askel parempaan, mutta ajastaan jälkeen jäänyt laki pitäisi uudistaa kokonaan, ei vain paikata sieltä täältä.
Jos lakiehdotus menee läpi, maksuttomien palveluiden määrää lisätään ja maksukaton rajoja laajennetaan.
Nykyisen asiakasmaksulain mukaan sote-palveluiden asiakasmaksuja voitaisiin kohtuullistaa ja jopa mitätöidä asiakkaan maksukyvyn perusteella. Lain mukaan asiakasmaksut eivät saa vaarantaa henkilön toimeentuloa.
Käytännössä näin ei toimita missään, vaan asiakasmaksut peritään täysmittaisina joko ulosoton kautta tai sitten kulut maksetaan toimeentulotukijärjestelmän kautta.
Tilanne on kunnissa paitsi lainvastainen, myös asiakkaan kannalta kohtuuton. Maksujen kohtuullistaminen vaatisi yksilöltä itseltään voimavaroja, jotta asiat etenisivät johonkin suuntaan.
Eri sote-alan järjestöt ovat vaatineet, että terveyskeskuslääkärikäyntien pitäisi olla kaikille maksuttomia.
Mikäli tämä toteutuisi, kustannukset olisivat 66 miljoonaa euroa. Summa on arvio, eikä siinä huomioida sitä, miten paljon sairaanhoitokustannuksia maksetaan toimeentulotuen kautta.
Suurista kaupungeista vain Helsinki tarjoaa asukkailleen maksuttomat terveyskeskuslääkärikäynnit.
Maksuttomuutta kritisoidaan muun muassa sillä, että se lisäisi turhia lääkärikäyntejä. Helsingin kokemusten perusteella näin ei ole käynyt. Ja mikä sitten on turha lääkärikäynti?
Onko lääkärikäynti oikeutettu vasta sitten, kun kaikki kotikonstit on käytetty ja pää on niin sanotusti jo kainalossa?
Perusterveydenhuollon maksuttomuutta voi pohtia sitäkin kautta, miten paljon hyvin toimiva ja käyttäjälleen jopa maksuton perusterveydenhuolto säästää erikoissairaanhoidon kuluja myöhemmässä vaiheessa.
Lääkärikäynnin esteenä eivät saisi olla ainakaan liian korkeat asiakasmaksut.