Telkät saavat tuhat pe­si­mis­pönt­töä – Risto Vir­ta­sen hank­ki­mis­ta ma­te­riaa­leis­ta voi pöntöt kasata myös itse

Risto Virtanen on teetättänyt pönttöihin järjestysnumerot

Kuva: Jouni Valikainen

Torniolainen Risto Virtanen muistelee,  että edellisen kerran hän näki yli 30 vuotta sitten, kun Torniossa sorvattiin Lapin Kumen pihalla telkänpönttöjä. Tänä keväänä Virtasen isännöimässä Telkänpönttö 1000 -projektissa telkät saavat projektinimen mukaan peräti tuhat numeroitua yksiötä lähinnä Meri-Lapin alueen pesäpuihin.

– Viime vuoden huhtikuulla aloitin projektin ja Kemin Lappian metsäalan opiskelijat valmistivat sata kappaletta telkänpönttöjä. Kävin noutamassa pöntöt, ostin kaikkiin Ruti-Rex kuivikkeet ja numeroin pöntöt. Jaoin ne innokkaille harrastajille ja lähdin itse myös viemään niitä maastoon  Silloin tuli luvattua, että seuraavana vuonna rakennamme 900 pönttöä lisää, jotta saamme tuhat täyteen. Ehkä olisi pitänyt puhua paremminkin 200 pöntöstä, mutta luvattu mikä luvattu, Risto Virtanen naureskelee.

Virtanen oli tyytyväinen kun Partiolippukunta Simon Kuutit haki materiaalit 50 pöntön rakentamiseen.

– He halusivat rakentaa pöntöt itse nuorten kanssa ja viedä ne metsään. Heiltä saan karttakoodit, minne juoksevalla numeroinnilla merkityt pöntöt on sijoitettu ja ne sijoituspaikat tulevat näkymään google maps -karttapalvelussa. Ne löytyvät Telkänpönttö 1000 -projektin nimellä. Myös facebookissa on samalla nimellä avoin ryhmä, missä voi keskustella riistanhoidosta.

Virtanen toimitti Tornion Lappian rakennuspuolelle yhden puutavaraerän, josta opiskelijat tekivät yhteensä 81 pönttöä.

– Tässä vaiheessa näyttää siltä, että minulle jää sitten rakennettavaksi yhteensä vielä 615 pönttöä, Virtanen laskee.

Viime kesän telkänpöntöissä pesintä onnistui noin puolessa pöntöissä. Kasalan Markku ja Tero laittoivat Liakkajokivarteen kotitalojensa lähistölle kymmenen telkänpönttöä, joista seitsemän pönttöä oli kelvannut telkille.

Polttoviimeistellyt pöntöt odottavat noutajaansa.

Telkänpönttöjä laitettiin viime vuonna myös Tornion kaupunginlahdelle. Sieltäkin telkät löysivät uuden asunnon.

– Telkkä ei häiriinny ihmisten liikkumisesta pesän lähellä. Kaupunkilaisille on varmasti hieno hetki, jos he pääsevät näkemään, kun kymmenkunta telkänpoikasta lähtee emonsa houkuttelemana pöntöstä tutustumaan lähimaastoon. Osaan pöntöistä tulee livekamera, joiden avulla halukkaat pääsevät seuraamaan pöntön tapahtumia.

Materiaali 10 € per pönttö

Yhden pöntön tarvikkeet maksavat noin kymmenen euroa. Valmiita pönttöjä Virtanen on lupautunut ostamaan 100 kappaleen erän Oulusta. Hän on saanut valtakunnallisesti mukaan eri yhteistyötahoja, jotka ovat auttaneet tarvikekuluissa. Osa pönttöjen rakentamiseen tarvittavasta puutavarasta on tullut lahjoituksena, mutta suurimman osan Virtanen maksaa itse.

– Kun itse rakentaa tai jokin taho haluaa tulla talkoilemaan, silloin pöntön hinta muodostuu tietysti vain rakennustarvikkeiden hankintahinnan mukaan.

Kasaaminen on nopeaa hommaa, kun kattolevyt sekä seinä- ja pohjalaudat on sahattu sopivan mittaisiksi.

Virtanen näkisi mielellään lisäkäsiä kasauksessa, pönttöjen laittamisessa oikeille paikoille ja myös huoltohommissa.

– Annan mielelläni neuvoja ja niitä löytyy myös metsästysalan lehdistä. Viime viikolla ilmestyneessä Jahti-lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli pöntön puuhun kiinnittämisestä.

Telkkänaaras pesällään.

Telkänpöntön korkeus on noin puoli metriä. Risto Virtanen on laskenut, että tuhanteen pönttöön menee lautatavaraa 5 350 metriä ja sata neliötä kattolevyä. Kokoamiseen tarvitaan terassiruuveja 35 000 kappaletta sekä ruostumattomia ruuveja katon kiinnittämiseen 8 000 kappaletta. Ruti-Rex kuiviketta pönttöjen pohjalle mies on varannut 200 kiloa. Numerolätkät tulevat Tarrakoplalta.

–  Yhtään pönttöä ei ole myyty eikä ole myöskään tarkoitus myydä jatkossakaan. Kaikki jotka haluavat osallistua tähän arvokkaaseen riistanhoitotyöhön viemällä pönttöjä maastoon, voivat ilmoittaa asiasta minulle ja noutaa haluamansa pönttömäärän veloituksetta. Pöntön hakijoiden/huoltajien velvollisuuksiin kuuluu pönttöjen talvihuolto. Heidän pitää toimittaa minulle karttatieto, että osaan lisätä ne google mapsiin.

Telkkäkannat vähentyneet

Risto Virtanen on toiminut aktiivisesti 30 vuoden ajan Tornionseudun Ampujien yhdistyksessä. Mies on mukana myös Jupon Erä ry:n ampumaurheilukeskuksen toiminnassa. Metsästys kuuluu miehen harrastuksiin. Telkänpönttö-projektin ensisijainen tarkoitus on vahvistaa telkkäkantaa, mutta ei pelkästään metsästäjien iloksi.

– Vuosikausien saatossa olen huomannut, että sorsalintukanta on telkkien ohella vähentynyt. Kun saamme pönttöjä asentamalla vahvistettua esimerkiksi yksittäisellä järvellä telkkäkantaa, niin se voi helpottaa samalla järvellä mahdollisesti asuvien haapanoiden ja tukkasotkien elämää. Pienpedot verottavat eniten järven vahvinta lintukantaa, Risto Virtanen kertoo.

Tarjolla on muutama lavallinen pönttöjä.

Virtanen on ollut yhteydessä riistanhoitoyhdistyksien pienpetopyytäjiin telkkäprojektin myötä.

– Pienpetopyytäjät näkevät kartalta, minne olemme asentaneet pönttöjä. Minkit, näädät ja ketut tulevat saalistamaan telkkiä, joten myös pienpetopyytäjät tietävät, missä heidän kannattaa tehdä riistanhoitotyötä. Tässä saadaan tavallaan hoidettua kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Asiasta innostuneet eri yhdistykset ja yhteisöt sekä yksittäiset ihmiset voivat ottaa yhteyttä Risto Virtaseen pönttöprojektin tiimoilta sähköpostiosoitteella risto.sanelli@gmail.com.

– Toiveenani on, että tätä telkkien hyväksi tehtyä Telkänpönttö 1000 -projektia monistettaisiin muuallekin. Se on valmis sapluuna, joka toimii missä päin Suomea tahansa, Risto Virtanen sanoo.