pääkirjoitus: Kir­kol­la on edessä vai­kei­ta va­lin­to­ja seinien ja pal­ve­lu­jen välillä

vaalikone: Lapin Kansan vaa­li­ko­ne on nyt auki – Löydä it­sel­le­si sopiva ehdokas

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Te­lak­ka-ala pelkää ve­ro­nu­me­ron kas­vat­ta­van kus­tan­nuk­sia – "Ul­ko­mai­sil­la kil­pai­li­joil­la ei ole vas­taa­vaa me­net­te­lyä"

Meriteollisuus pelkää telakoilla pakolliseksi tulevan veronumeron kasvattavan hallinnollisia kustannuksia. Jo hallitusohjelmassa päätetty lakiesitys annetaan eduskuntaan tammikuussa ja se on tulossa voimaan kesällä 2022.

Meyer Turku ostaa ison osan aluksen arvosta kumppaniverkostoltaan. Turun telakka luovutti joulukuussa Mardi Gras-aluksen Carnival Cruise Line -varustamolle.
Meyer Turku ostaa ison osan aluksen arvosta kumppaniverkostoltaan. Turun telakka luovutti joulukuussa Mardi Gras-aluksen Carnival Cruise Line -varustamolle.
Kuva: Lennart Holmberg

Telakka-alalla otetaan käyttöön rakennusalalta tuttu veronumero heinäkuussa 2022. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuun lopulla. Telakka-alan veronumeron käyttöönotosta päätettiin hallitusohjelmassa. Lain tavoitteena on torjua harmaata taloutta.

Lausuntokierros hallituksen esityksestä laajentaa veronumeromenettelyä päättyi joulukuun puolivälissä. Kriittisimmin veronumeron käyttöön telakka-alalla suhtautuu alan etujärjestö Meriteollisuus ry.

Meriteollisuus sanoo lausunnossaan olevansa huolestunut hallinnollisen työn kasvusta ja kustannusten lisääntymisestä alalla. Meriteollisuus toteaa, että verrattuna rakennusteollisuuteen ala kilpailee eri mittakaavassa kansainvälisillä markkinoilla.

– Ulkomaisilla kilpailijoillamme ei tietojemme mukaan ole vastaavaa menettelyä. Pahimmassa tapauksessa kauppoja saatetaan menettää kustannusrakenteen rasittuessa, Meriteollisuuden lausunnossa todetaan.

Myös Suomen Yrittäjien lausunnossa sanotaan, että on tärkeää varmistaa, ettei veronumeromenettely vaaranna kansainvälisesti erittäin kilpaillun telakka-alan kilpailukykyä Suomessa.

Telakoiden hallinnollisten kulujen kasvu tunnistetaan myös hallituksen esityksessä. Esityksen mukaan on mahdotonta arvioida, minkälainen vaikutus veronumerosta aiheutuvilla hallinnollisilla kustannuksilla on suomalaisten telakoiden kilpailuasetelmaan ulkomaisiin kilpailijoihin verrattuna.

– Harmaan talouden määrän väheneminen laivanrakennusalalla tervehdyttäisi alan kilpailutilannetta ja parantaisi rehellisesti toimivien yritysten kilpailukykyä ja toimintaedellytyksiä markkinoilla, esityksessä todetaan.

Veronumerorekisteriin merkitään henkilön nimi ja suomalainen henkilötunnus ja hänelle verohallinnon tietojärjestelmään talletettu veronumero. Veronumeroiden käyttöä valvoo telakka-alueella pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja sekä työnantaja, jonka työntekijöitä työskentelee telakka-alueella.

Pienimmät yritykset rajattu pois

Hallituksen esityksessä rajataan aivan pienimmät telakkayritykset pois. Veronumeron käytön edellytyksenä on, että telakalla voidaan rakentaa tai korjata 24 metrin pituisia tai sitä pidempiä aluksia.

Meriteollisuus toivoo hallituksen esitykseen useita muutoksia. Etujärjestön mielestä laivan laitteiden ja järjestelmien käyttöönottotöihin tulevat asiantuntijat pitäisi rajata veronumeron ulkopuolelle, samoin asiakkaiden ja luokituslaitosten tarkastajat.

Meriteollisuuden lausunnossa kiinnitetään huomiota myös laivojen ennakoimattomiin korjauksiin. Esimerkiksi karilleajossa vahingoittunut laiva pitää saada nopeasti liikenteeseen ja veronumeron haku voi viivästyttää projektia. Meriteollisuus toivoo, että alkuvaiheessa telakoiden porteille tulisi piste, josta veronumeron voi hakea.

Laajentamisesta tehdään selvitys

Rakennusalan veronumerot otettiin käyttöön vuonna 2012. Veronumerolla on pystytty estämään alipalkkausta, harmaata taloutta ja se on myös tuottanut verotuloja. Lakiesityksen mukaan telakka-alan veronumeron euromääräisiä vaikutuksia verotulojen kertymiseen on mahdotonta arvioida.

Hallitusohjelman mukaan veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle. Valtiovarainministeriön mukaan selvitys menettelyn laajentamisesta pyritään tekemään tämän vuoden aikana.

Tausta

Harmaan talouden torjunta

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2020 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2020–2023.

Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen ja viranomaisyhteistyöhön.

Toimenpideohjelma sisältää yli 20 hanketta ja yli 50 konkreettista toimenpidettä.

Keskeinen asia on torjua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä.

Toteutukseen on varattu noin 15 miljoonan euron rahoitus vuosille 2020–2023.