Rakentaminen: Bud­jet­ti paukkui rajusti yli: Lapin kes­kus­sai­raa­lan laa­jen­nus maksaa jopa 40 mil­joo­naa euroa ar­vioi­tua enemmän

Uutisanalyysi: Su­per­tap­pa­jia vai nälkään kuol­lei­ta poroja?

Kolumni: Kuka ha­luaa­kaan sopia työ­eh­dois­ta ja pal­kois­ta pai­kal­li­ses­ti ja kuka taas ei?

Mainos: Yhtä tuore kuin jär­ves­tä nos­tet­tu rautu. Tilaa Lapin Kansa 1kk 1 €. Klikkaa ti­laus­si­vuil­le.

Pääkirjoitus

Teat­te­rin toi­min­ta jatkuu, ei jatku, jat­kuu......?

Toimituksesta
-

Kemissä on syöty vuosikausia enemmän kuin on tienattu eli käyttötaloudessa tulot eivät kata menoja. Nyt on edessä sopeuttamisen aika. Kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen esittää päättäjille noin 4,7 miljoonan euron sopeuttamisohjelmaa, joka pitää sisällään meitä kaikkia kemiläisiä koskevia säästöjä tai lisämaksuja.

Korotuksia voi tulla esimerkiksi vesi- ja sähkömaksuihin, mutta niiden korotusten kanssa voi elää. Isoin asia on yt-neuvotteluiden jälkeen tulevat niin sanotut kovat irtisanomiset. Henkilöstön vähentämistarve on 159 henkilötyövuotta, joista kovia on muutamia kymmeniä. Kun vakituinen työpaikka lähtee alta, niin jostakin pitää saada toinen tilalle. Sitä ei välttämättä löydy Kemistä.

Sopeuttamisohjelma on pyritty laatimaan siten, että se näkyisi mahdollisimman vähän kaupunkilaisten palveluissa.. Virkamiesten listalla näkyvin säästö olisi Kemin kaupunginteatterin lopettaminen.

Teatterin lopettamisesta seuraisi 28 henkilötyövuoden vähennys ja yli puolen miljoonana euron säästöt.

Osa luottamushenkilöistä ja poliittisista ryhmittymistä on ilmaissut mediassa kantansa teatterin jatkumisen puolesta. Jos teatteritoiminta jatkuu, niin hyvinvointiala joutuu hakemaan säästöt muista kohteista. Lopullisen päätöksen teatterin kohtalosta tekee valtuusto.

Ennen koronarajoituksia kävin teatterissa kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Kyseessä oli musikaaleja ja mukavan kevyttä kesäteatteria. Näytöksistä jäi hyvä mieli. Laadukas esitys yhdistettynä ravintolaillalliseen on ollut aina mieleenpainuva tapahtuma.

Teatterikäynnit ovat tapahtuneet muualla kuin Kemissä. Miksiköhän näin, sillä Kemissä esitetään laadukasta teatteria? Me merilappilaiset voitaisiin olla omalta osaltamme tukemassa teatteria käyttämällä sen tarjoamia palveluja hyväksemme. Ei teatteria ole tarkoitettu vain harvoille ja valituille.

Kemin talouteen on kertynyt noin 15,5 miljoonaa euroa alijäämää. Ilman säästötoimenpiteitä Kemi voi päätyä kriisikunnaksi. Tämän jälkeen valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee Kemille talouden tasapainottamisohjelman. Sen jälkeen kemiläiset valtuutetut eivät pääosin enää päätä Kemin asioista.

Kriisikunnille voidaan ehdottaa myös kuntaliitosta. Meri-Lapissa tehtiin kuntaliitosselvityksiä jo yli kymmenen vuotta sitten. Kemi olisi ollut valmis kuntaliitoksiin, mutta naapurikunnat eivät lämmenneet ajatukselle. Yksi syy oli jo silloin Kemin heikko taloustilanne. Torniolaiset, simolaiset, tervolalaiset ja keminmaalaiset eivät halunneet ottaa kantaakseen osaa Kemin velkataakasta.

Järkevää yhteistyötä kuntien välillä voi toki tehdä ilman liitoksiakin. Seutukunnallisesta teatterista on puhuttu pitkään, mutta se jäänee pelkäksi puheeksi.

Osa luottamushenkilöistä ja poliittisista ryhmittymistä on ilmaissut mediassa kantansa teatterin jatkumisen puolesta.