Pelastaja: Nuorena Sakke Py­hä­jär­vi ajat­te­li ole­van­sa kuo­le­ma­ton, mutta omien lasten syntymä pani pe­las­ta­jan arvot uu­sik­si: "Meillä jo­kai­sel­la on antaa vain se sata pro­sent­tia"

Seksuaalisuus: On­ly­Fan­sin tuot­toi­suus tuli yl­lä­tyk­se­nä ja nyt Marika Fin­ger­roos suuntaa sek­si­vä­li­nei­den kas­va­vil­le mark­ki­noil­le

Pääkirjoitus: Hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen ki­ris­tä­mi­sen lyk­kää­mi­nen lykkää myös on­gel­man rat­kai­se­mis­ta – kei­no­te­koi­ses­ta am­mat­ti­ra­jo­jen ra­ken­te­lus­ta on luo­vut­ta­va pi­kim­mi­ten

Kolumni
Tilaajille

Teat­te­rin lo­pet­ta­mi­nen on lähes kuo­lin­is­ku lap­suus­muis­toil­le

Nyt melkein ottaa sydämestä. Synnyinkaupunkini Kemi valmistelee kuoliniskua teatterilleen, jonka toiminta alkoi 75 vuotta sitten.

Omat pikkutytön muistoni Kemin Pirtin teatterisalista 1950–60-luvuilta ovat edelleen tallella. Niin haalistuneina kyllä, etten pysty nimeämään yhtään esitystä, mutta muistan sellaisen tähtipölytunnelman. Ja paksut tummanpunaiset verhot korkeiden sivuikkunoiden edessä ja tummanpunaisen raskaan esiripun.

Teatterissa käytiin sunnuntaisin. Varmaan lastennäytökset olivat sunnuntai-iltapäivisin.

Minun lapsuusmuistoni eivät katoa, vaikka Kemi rahapulassaan lopettaisi teatterin, mutta on sääli, jollei nykyisillä ja tulevilla pikku kemiläisillä ole enää tilaisuutta saada näitä elämyksiä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.