tapahtumat: Pe­rin­tei­siä juh­lal­li­suuk­sia, tal­vi­uin­tia ja yh­teis­lau­lua – näin it­se­näi­syys­päi­vää vie­te­tään Ro­va­nie­mel­lä

pääkirjoitus: Kir­kol­la on edessä vai­kei­ta va­lin­to­ja seinien ja pal­ve­lu­jen välillä

vaalikone: Lapin Kansan vaa­li­ko­ne on nyt auki – Löydä it­sel­le­si sopiva ehdokas

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Tar­vit­sem­me lisää vil­ja­pel­to­ja

YK:n ruokakokous on arvioinut, että maailmassa tarvitaan 2050 mennessä viljapeltoa puolet enemmän kuin vuosisadan alussa.
YK:n ruokakokous on arvioinut, että maailmassa tarvitaan 2050 mennessä viljapeltoa puolet enemmän kuin vuosisadan alussa.
Kuva: VESA JOENSUU

Ihmiskunnan väkiluku kasvaa vääjäämättä. 2050 mennessä meitä on yhdeksän miljardia. Tarvitsemme ruokaa 70 prosenttia enemmän kuin vuosisadan alussa. Lisää viljelymaata on raivattava kaikkialla maailmassa. Vavisuttava esimerkki raivuusta ovat jo Amazonin sademetsät.

Tärkeintä ihmiskunnan ruoalle on vilja. YK:n 2009 ruokakokous laski, että tarvitsemme 2050 mennessä viljapeltoa puolet enemmän kuin vuosisadan alussa.

Ukrainan sota syvensi ruokahuolta. Mustan mullan viljamaassa käytävä sota voi nostaa ruoan hintaa maailmalla niin, että sata miljoonaa ihmistä Afrikassa ja Lähi-idässä ajautuu aliravitsemukseen. Nälkäkuolema uhkaa noin miljoonaa.

Lisäviljan ala tarkoittaa Suomelle noin puolta miljoonaa hehtaaria. Osan siitä saanemme kesannoista ja ympäristönhoidon pelloista. Vielä viime vuosikymmenellä ajattelimme saavamme lisäpellot pääosin turvesuon pohjilta.

MTK julkisti 2020 ilmastotiekartan siitä, miten edetä maataloudessa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suopelloilla yksivuotisten viljakasvien viljelyä ei tulisi ilmastosyistä enää edistää. Ilmastotiekartta viivoittaa pudottamaan turvemaiden viljapeltojemme alan nykyisestä noin 13 prosenttiin 2050 mennessä.

Koko peltoalastamme (2,3 miljoonaa hehtaaria) suopeltoja on 11 prosenttia, noin 250 000 hehtaaria. Jos haluamme pitää ruoan tuotantomme nykytasolla, uutta peltoa on raivattava kivennäismaille saman verran kuin viljapeltoja soilla suljetaan. Jos haluamme pysyä YK:n ruoan tuotannon kehikossa, kivennäismaan metsiä on raivattava vähintään puoli miljoonaa hehtaaria.

Kangasmaan raivaus tapahtuu järeällä nelivetotraktorilla ja siihen kytketyllä kantojyrsimellä. Koneellinen pellonraivaus on luontevinta kivettömillä hieta-, hiesu- ja savimailla. Kiven lohkareita sisältävien soramaiden jyrsiminen on työläämpää. Kivettömät kangasmaat ovat hyväkasvuisia havumetsiä ja vahvoja hiilen nieluvarastoja. Niiden mittava raivaaminen pelloiksi askarruttanee niin ympäristöväkeä kuin metsäteollisuuttakin.

Maatalouden ilmastotiekartan uusi suunta voi yllättää. Olemmeko palaamassa kaskiviljelyn aikakauden tapaan kivettömille kangasmaille, raivaamaan niille ruoan tuotannon lisäpeltoa? Ilmastonmuutoksen myötä vilja tuleentuu taas Lapin kangasmaillakin. Kansallinen velvollisuutemme on seurata YK:n ruoantuotannon tiekarttaa. Sen olemme velkaa nälkää kokevalle ihmiskunnalle.

Kirjoittaja on maa- ja metsätieteen tohtori sekä Helsingin yliopiston dosentti.