Sosiaalisten suhteiden ja tärkeiden yhteisöjen puute on riskitekijä, joka voi johtaa pitkittyneeseen yksinäisyyteen. Juuri osana yhteisöä syntyy kokemus osallisuudesta. Tunne siitä, että on mahdollisuus osallistua itselle merkitykselliseen toimintaan ja saada apua sitä tarvitessaan.
Osallisuuden kokemus lisää hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin.
Osallisuuden kokemus vahvistaa paitsi yksilön myös yhteiskunnan turvallisuutta. Ei siis ole yhdentekevää, kokevatko ihmiset voivansa vaikuttaa itseä koskeviin asioihin ja tuntevatko he kuuluvansa osaksi yhteisöä.
Joillekin viranomainen saattaa olla ainoa ihmiskontakti. Ilmiö on tuttu myös terveydenhuollossa, jossa puhutaan erityisesti ikääntyneiden yksinäisten kaipaavan keskusteluseuraa. Jokaisella meistä on inhimillinen tarve tulla kohdatuksi arvokkaana omana itsenään läpi elämän.
THL:n Lappia koskevien tilastojen mukaan 75 vuotta täyttäneistä erittäin heikko osallisuuden kokemus on 6,6 prosentilla ja 14,9 tuntee itsensä yksinäiseksi. Osallisuuden puute on aikamme näkymätön kipupiste, joka voi lisätä palvelujen tarvetta ja kuormittaa niitä entisestään.
Osallisuuden vahvistamisen ei tulisi olla vain yksilön vastuulla. Meidän on yhteiskunnan eri tasoilla varmistettava, ettei kukaan jää yhteisöjen ulkopuolelle.
Kohtaamisen paikkoja voidaan luoda niin kaupunkisuunnittelulla kuin järjestöjen tekemällä merkittävällä työllä. Ratkaisevinta on varmistaa, että huonokuntoiset ikääntyneet saavat riittävät palvelut.
Tänä vuonna Vanhustenviikkoa vietetään 6.–12.10.2025 teemalla Onni kasvaa yhteisössä – Lycka växer i gemenskap. Aivan jokainen meistä voi arjessaan vaikuttaa siihen, että ihmisten välinen yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu.