Tulin oikeastaan taiteen pariin jo ennen seitsemättä ikävuottani, kun äitini sanoi:” sinun pitää pyrkiä Ateneumiin!”
Olin ollut aina piirtämässä, kun ulottuvilla oli kynä ja paperia. Piirtäminen oli koulussakin suuri ihastukseni. Sain siitä aina myös hyvän numeron . Alakoulussa opettaja oli näyttänyt minun piirustuksiani muille esimerkkinä seuraavina vuosina, kun olin jo mennyt toiseen kouluun, kuulin siitä myöhemmin,
Kemin tyttölyseossa sitten numero oli aina 10, mutta suurin palkinto oli se, että työni pääsivät seinälle ja näyttelyyn, ja siellä niitä oli myös myyty.
Artikkeli on _kirjautuneille_
Kirjaudu tai luo Kaleva Media -tunnus
Voit lukea kirjautumisen takana olevia sisältöjä
Pääset kommentoimaan sisältöjä
Saat oman nimimerkin