Yleisö ei välttämättä saa enää mistään tietoa siitä, onko naapuritalosta nousevasta savusta soitettu jo hätäkeskukseen, kun pelastustehtävistä tiedottaminen muuttuu syksyllä.
– Ennakoin, että siitä tulee ongelmia ja että se tulee työllistämään sekä mediaa että pelastustoimia, jos muutosta ei tehdä hallitusti ja uusia, yhtä tehokkaita keinoja ei oteta käyttöön, ennustaa Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen.
Voutilainen arvioi myös, että muutos voi johtaa hätäkeskusten kuormittumiseen, kun tietoa jo annetuista hätäilmoituksista ei saa enää yhdestä paikasta.
Sisäministeriö on kertonut lakkauttavansa medialle tarkoitetun Peto-mediapalvelun ja korvaavansa sen toisella palvelulla syksyn aikana, sillä vanha järjestelmä on tullut tiensä päähän. Tähän saakka ensitiedote onnettomuudesta on lähetetty medialle samaan aikaan kuin pelastuslaitoksille, mutta jatkossa pelastusviranomaiset voivat itse päättää, mitä ja milloin ne tiedottavat.
Peto-median lisäksi ensitiedotteet ovat päivittyneet muun muassa yksityisesti ylläpidetylle Tilannehuone-sivustolle, jonne ensitiedotteen perään päivittyy usein myös muita hälytystehtävään liittyviä viranomais- ja mediatiedotteita. Tilannehuone on saanut tietonsa viranomaistiedotteiden julkisesta syötteestä.
Muutos on herättänyt huolta media-alalla. Esimerkiksi Päätoimittajien yhdistys ja Paikallislehtien päätoimittajayhdistys ovat vastustaneet uudistusta jyrkästi. Yhdistysten mukaan se johtaa muun muassa tiedon panttaamiseen ja alueelliseen eriarvoisuuteen.
Pelastuslaitoksilla viestintävelvollisuus
Voutilaisen mukaan julkisuuslaki edellyttää viranomaisilta tiedon tuottamista ja jakamista, mutta laki ei vaadi ylläpitämään Peto-mediapalvelua. Pelastuslaitoksilla on hänen mukaansa kuitenkin viestintävelvollisuus muun muassa onnettomuuksista ja turvallisuudesta pelastuslain kautta.
Suomessa on yhteensä 21 pelastuslaitosta. Tiedottamisesta uudessa palvelussa vastaa jokainen pelastuslaitos erikseen.
– Kyllä tässä toimintatapojen olennaisia muutoksia median ja pelastustoimen välille tulee, ja tämä saattaa jopa lisätä pelastustoimen puolella henkilöstön tarvetta nimenomaan viestiä asioista, Voutilainen arvioi.
Voutilainen epäilee, että median yhteydenotot pelastuslaitoksille saattavat myös kasvaa.
Syksyllä on alkamassa Palosuojelurahaston rahoittama hanke, jossa paitsi kehitetään pelastuslaitosten viestintää muun muassa yksityisyydensuojan ja julkisuuden toteuttamisen kannalta myös pohditaan tiedottamista turvallisuudesta ja onnettomuuksien välttämisestä.
– Siinä on tarkoitus näitä jopa melkein tilaustyönä tulleita ongelmia pyrkiä ratkomaan, Voutilainen kertoo.
"Tietoa ei ole tarkoitus pimittää"
Peto-median tilalle tulossa oleva palvelu käyttää samaa alustaa kuin poliisi ja Rajavartiolaitos, kertoo sisäministeriön pelastusylitarkastaja Juha Virolainen. Jatkossa tiedot eivät kuitenkaan tule järjestelmään automaattisesti, vaan pelastusviranomainen kirjaa ja vahvistaa tiedot ennen niiden julkaisua. Virolaisen mukaan ensitiedot hälytyksestä eivät ole aina vastanneet todellista tilannekuvaa.
– Tällä varmistetaan, että misinformaatiolle tai disinformaatiolle ei tule tilaa, koska tiedotteen antaa aina pelastusviranomainen, Virolainen sanoo STT:lle.
Kuinka reaaliaikainen uusi järjestelmä on?
– Onnettomuustilanteissa ihmisten pelastaminen on pelastustoiminnan prioriteettina, mutta se tehdään heti, kun on mahdollisuus tiedottamiselle. Jos onnettomuudesta on vaaraa väestölle, siitä tiedotetaan aina välittömästi.
Virolainen ei kuitenkaan osaa sanoa, kuinka nopeasti esimerkiksi päivystävät palomestarit ehtivät kirjata tietoja järjestelmään.
– Tässä ei missään nimessä ole tarkoitus lähteä salaamaan tai pimittämään tietoa onnettomuustilanteista, Virolainen sanoo.
Yleisö jakaa arkaluontoista tietoa
Sisäministeriö on perustellut uudistusta muun muassa yksityiselämän huomioimisella ja muuttuneella turvallisuusympäristöllä. Professori Voutilaisen mukaan muutokselle on joitakin perusteita yksityiselämän kannalta, mutta ongelmat eivät poistu lakkauttamalla Peto-media.
– Itse palvelussahan on hyvin vähäinen määrä tietoa itse kohteesta.
Peto-mediapalvelussa näkyvät onnettomuuden tapahtumakunta ja kadun tai tien nimi, hälytyksen syy yleisellä tasolla, ilmoituksen tuloaika ja paikalle lähetettyjen yksikköjen määrä. Hälytyksen syy voi olla esimerkiksi keskisuuri rakennuspalo tai ihmisen pelastaminen vedestä.
Turvallisuusongelma ei Voutilaisen mukaan ole Peto-mediassa vaan siinä, että yleisö jakaa esimerkiksi Tilannehuone-sivulla tietoa siitä, kuinka monta ja mitä yksiköitä pelastustehtävissä on ollut. Joskus pelastuslaitokset ovat jopa itse ilmoittaneet näitä tietoja.
– Tällaisesta tiedosta voisi olla hyötyä hybridivaikuttamisessa, mutta Peto-mediasta ei selviä suoraan, mitä yksiköitä paikalla on, vaan yleisö tuottaa sitä tietoa, Voutilainen sanoo.