Pääkirjoitus: Ay-lii­ke ja hal­li­tus ovat ajau­tu­neet jää­rä­päi­syyt­tään pat­ti­ti­lan­tee­seen, mistä kum­man­kin on vaikea pe­rään­tyä

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Suur­pe­to­jen met­säs­tys krii­sis­sä

Kirjoittaja on huolissaan suomalaisen suurpetojahtiperinteen puolesta.
Kirjoittaja on huolissaan suomalaisen suurpetojahtiperinteen puolesta.
Kuva: lk-arkisto

Suurpetojen metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet ja merkittävä kannanhoidollinen rooli. Nyt tilanne on yllättäen muuttunut, kun KHO tulkitsi karhunmetsästyksen poikkeusluvat laittomiksi. Ratkaisun myötä suurpetojen kannanhoito on vaarassa loppua valtaosassa Suomea, ja sillä olisi toteutuessaan ikäviä seurauksia.

EU:n luontodirektiivi suojelee suurpetoja erityisesti poronhoitoalueen ulkopuolella. Direktiivin 16 artiklan poikkeus mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, koska kontrolloidulla ja metsästäjien toimesta tapahtuvalla pyynnillä katsotaan olevan positiivinen vaikutus populaatioon. Direktiivin tulkintaohjeessa suositellaan poikkeuksen käyttämistä, kun lajista on tehty hoitosuunnitelma.

KHO katsoi, että poikkeusta voidaan soveltaa vain tapauskohtaisesti ratkaistaessa akuuttia ongelmaa. Tuomioistuimen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei muodosta riittävää syytä poikkeusluville. Kansallinen tulkinta on ongelmallinen, sillä seuraukset voivat muodostua kestämättömiksi.

Direktiivi ei edellytä jäsenvaltioilta näin tiukkaa tulkintaa, joten nyt tarvittaisiin kansallisia joustoja ja hoitosuunnitelman laajempaa huomiointia. Mikäli suurpetoja metsästetään jatkossa vain yksittäisillä poikkeusluvilla, kannat kasvavat merkittävästi nykyisestä. Suurpedot ovat jo ongelma varsinkin laiduneläinten tuottajille, ja uusi tulkinta kasvattaa vääjäämättä petovahinkojen määrää niin laitumilla kuin tieliikenteessä. Romaniassa vastaavassa tilanteessa kannat alkoivat uhata myös ihmisten turvallisuutta.

Metsästyksellä on yhteiskunnallista merkitystä. Sillä pidetään yllä aseenkäytön taitoja ja harjoitetaan metsästyskoiria, joita tarvitaan myös loukkaantuneen suurriistan etsimisessä. Viranomaisten tulee pikaisesti pohtia sitä, miten SRVA-palvelut jatkossa turvataan, kun metsästäjät eivät koirien puutteen vuoksi voi enää auttaa.

Kasvava susikanta on johtanut siihen, että yhä useampi metsästyskoira menehtyy metsissä susien hampaisiin. Susikannan kasvu lisää riskejä ja vähentää pienriistan metsästystä. Kannanhoidolliset tavoitteet tulee huomioida paremmin poikkeuslupien myöntämisessä. Suomi tarvitsee tolkullista edunvalvontaa EU:ssa.