Kuvataiteilijat Helena Junttila ja Taina Rönkkö pitävät ensimmäisen yhteisnäyttelynsä Kemin historiallisen museon galleriatilassa. kohdeapurahan Kulttuuri- ja Tiedesäätiö Kemi 2000:lta.
– Historiallisessa museossa on ollut tänä vuonna monia luontoon liittyviä näyttelyitä. Sain näyttelyyn kohdeapurahan Kulttuuri- ja Tiedesäätiö Kemi 2000:lta. Päätin pyytää Helenaa mukaan näyttelyyn, Taina Rönkkö taustoittaa.
Myös kuvataideopettajana toimivan Rönkön teokset ovat pääasiassa akryyli- ja öljymaalauksia, joiden tekemiseen Rönkkö on saanun innoituksensa merilappilaisesta luonnosta.
Kuvataiteen tekemisessä hänen kiinnostuksensa kohteita ja aiheite ovat olleet luonnonsuojelu, luonnon kunnioittaminen, kierrätys ja maapallon kautta ihmisten ymmärtäminen siitä, miten tieto, taito, tahto ja teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Mieenkiinto taiteeseen ja sen tekemiseen on lähtenyt ihmetyksestä valojen, varjojen ja muotojen asettumisesta esittäväksi tai abstraktiksi kompositioksi.
–Olen saanut innoitusta Kemijoesta, merestä ja Kemin maisemista ja pusikoista, auringonnousuista ja -laskuista ja uskomattomista väreistä. Yksinkertaisista asioista, jotka ovat koskettaneet.
Rönkön teokset ovat kuvauksia tunnelmista, joita hetket luonnossa ovat hänelle antaneet.
”Olemme olleet ahkeria”
Sodankyläläinen Helena Junttilan teokset ovat tussipiirroksia ja akryylimaalauksia.
– Olen tehnyt tussipiirroksia nuoresta saakka, ne syntyvät alitajunnastani. Olen tehnyt näitä kauan, ja teoksissa esiintyvät samat tyypit samoissa maisemissa. Usein työni liitetään myytteihin ja symbolismiin. En pidä itseäni mystikkona, vaan aiheeni nousevat omasta elämästäni. Alitajunta tuottaa kuvia vapaasti. Näen teoksissani suuria tunteita, ihmettelyä elämästä ja huumoria. Uskon myös kollektiiviseen muistiin, johtuen unien samankaltaisuudesta eri puolilla maailmaa
Junttila ja Rönkkö ovat molemmat tuotteliaita taiteilijoita. Yhteisnäyttelyyn oli tarjolla paljon teoksia, joista esille pääsi 24.
– Meillä oli pilvin pimein töitä. Olemme olleet ahkeria,
Pitkän linjan kuvataiteilijoilla ei näyttelyn pystytyksessä mennyt kauaa. Ripustus syntyi hetkessä vailla ennakkosuunnitelmaa. Junttilalla intuitiivinen ripustusmetodi on ollut vuosikausia käytössä.
Taina Rönkölle ja Helena Junttilalle taiteen tekemisessä yhteistä on tekemisen ripeys ja vaivattomuus. Kuvataiteen tekeminen on enemmän kuin ammantti. Se on elämäntapa.
– Piirtäminen on ollut minulle luonnollista aina, kuin hengittämistä. Nopeasti ja helposti on minun mottoni. Minulle hidas tuherrus on liikaa, Junttila kertoo.
Sen sijaan hän käyttää aikaa työn katselemiseen. Esimerkiksi akryylitöissä kerroksellinen tekniikka vaatii sen, että työ kuivuu välillä, jonka jälkeen uusia kerroksia voi maalata. Junttila pohtii, että hänen toinen mottonsa voisi olla ”ajattele enemmän, tee vähemmän”.
Kuljeskelua luonnossa -näyttely Kemin historiallisen museon galleriatilassa 28.1. saakka.
