Valtiovarainministeri Riikka Purra nosti (LK 8.2.) Lapin pienet lukiot tikun nokkaan väittäen niiden "kikkailevan ulkomaalaisilla opiskelijoilla”. Lausunto pohjautuu vääriin tietoihin. Pieni lukio on voimavara. Nuoret suomalaiset ja ulkomaalaiset opiskelijat ovat panostus tulevaisuuteen.
Suomi jakautuu nopeasti menestyvään Länsi- ja Etelä-Suomeen ja kurjistuvaan Itä- ja Pohjois-Suomeen. Ukrainan sodan takia itäraja on kiinni määräämättömän ajan ja rajakauppa loppunut. Valtion palvelut ja hallinto keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskuksiin. Kunnat vastaavat edelleen perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta.
Itä-Lapin kunnissa toimii Pelkosenniemeä lukuun ottamatta yhä oma lukio. Peruskoulun ja lukion opettajat ovat monesti samoja. Jos lukioverkko karsitaan, heijastuu tämä myös perusopetukseen.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät yhteistyötä Itä-Lapin lukioiden kanssa. Pienet paikkakunnat saavat ideoita ja virikkeitä, jotka heijastuvat koulutuksesta myös yritystoimintaan ja kehittämistyöhön. Lukio-opiskelijat voivat suorittaa opintoja Itä-Lapissa muun muassa yrittäjyyteen, keraamiseen muotoiluun ja musiikkiin liittyen. Opiskelumahdollisuuksien monipuolisuus tukee oppimista, opetusta ja samalla ylläpitää riittävää oppilas- ja opettajamäärää.
Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi Suomen puolustuskyky ja -tahto edellyttävät Itäisen Suomen, myös Itä-Lapin asuttuna ja elinvoimaisena pysymistä. Koko maan asuttuna pitäminen vaatii juhlapuheiden sijaan aktiivisia tekoja. Vähintä on, ettei valtio päätöksillään kiihdytä näivettymiskehitystä.
Hallitus on pyrkinyt lievittämään erityisesti pohjoisen ja itäisen Suomen ahdinkoa lanseeraamalla alueille erityisohjelmansa. Ongelmia ei helpoteta suunnitelmia suoltamalla ja korulauseita puhumalla, jos sanat ja teot ovat ristiriidassa keskenään.
Ulkomailta lukioihin tulevat nuoret ovat lahjakkaita ja motivoituneita. Tämä testataan jo pääsykoevaiheessa. Maahanmuuttajanuoret on integroitu samaan opetukseen kantasuomalaisten kanssa, ja opetuskieli on suomi.
Kansainvälistyminen avartaa näkökulmia puolin ja toisin, ja innovatiivisuus lisääntyy. Moni ulkomailta kotoisin oleva nuori työskentelee opintojen ohella ja osaltaan helpottaa työvoimapulaa. Ilman maahanmuuttajanuoria moneen palvelu- ja matkailualan työpaikkaan ei riittäisi osaavaa ja kielitaitoista työvoimaa.
Lukio toimii samalla linkkinä korkeakoulumaailman ja paikallisten yrittäjien välillä. Nuoret ovat tulevaisuuden yrittäjiä ja ylläpitävät kasvua ja työllisyyttä.
Moni lukiolaisista käy samalla oppisopimuksella toisen tutkinnon. Ulkomailta tuleville nuorille lukiovuodet ovat erinomainen tapa oppia kieli ja kotiutua Suomeen. Esimerkkinä voidaan mainita, että Sallan lukiosta vuodesta 2016 valmistuneista ulkomaalaistaustaisista ylioppilaista kaikki ovat siirtyneet jatko-opintoihin Suomessa. Vastaavasti myös muista Itä-Lapin lukioista valmistuneet nuoret, kansallisuudesta riippumatta, sijoittuvat hyvin työelämään ja jatko-opintoihin.
Pienentyvien ikäluokkien seurauksena hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen on vaarassa. Syntyvyys pitäisi saada nousuun, mutta tämä ei yksin riitä selättämään työvoimapulaa. Lisäksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Eläkejärjestelmämme on rakennettu siten, että kulloinkin työssä käyvä sukupolvi maksaa edeltävän sukupolven eläkkeet. Työperäisessä maahanmuutossa on kyse myös nykyisten työssä käyvien eläkkeistä.
Lapin pienet lukiot eivät harrasta kikkailua, vaan järjestävät monipuolista ja laadukasta opetusta tasapuolisesti kantasuomalaisille ja maahanmuuttajille. Arvokas työ auttaa osaltaan taklaamaan työvoimapulaa ja tuo opiskelijoita korkeakouluihin. Myös lappilainen sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso on nostanut esiin työperäisen maahanmuuton tarpeen.