PAUKKUPAKKASET: Pak­ka­nen alkaa ki­ris­tyä vii­kon­lop­pua vasten – it­se­näi­syys­päi­vä­nä hä­tyy­tel­lään monin paikoin -35:tä astetta

RAVINTOLARAJOITUKSET: Ro­va­nie­mel­lä tiu­kem­mat ra­vin­to­la­ra­joi­tuk­set vii­kon­lo­pus­ta alkaen – ko­ronapas­sil­la ra­joi­tuk­sia ei tar­vit­se nou­dat­taa

Joulukalenteri: Lapin Kansan jou­lu­ka­len­te­ri vie aikojen taakse

Suomi ottaa kaikki saadut ro­ko­te­an­nok­set käyt­töön – näin ro­kot­ta­mi­nen etenee ke­vääl­lä

Suomi ei aio näillä näkymin ostaa rokotteita EU:n yhteishankinnan ohi. Koko väestön rokottaminen voi kestää loppuvuoteen.

Tuija Kumpulainen (oik.), Mia Kontio ja Leena Turpeinen kertoivat Suomen rokotusstrategiasta ja rokotteiden saatavuudesta tiistaina
Tuija Kumpulainen (oik.), Mia Kontio ja Leena Turpeinen kertoivat Suomen rokotusstrategiasta ja rokotteiden saatavuudesta tiistaina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muutti koronarokotteen jakelukäytäntöä. Ensimmäisen rokote-erän annoksista puolet säästettiin varovaisuusperiaatteen vuoksi rokotettavien toisia annoksia varten.

Nyt jäljelle jääneet annokset otetaan käyttöön ja tehosteannos jaetaan tulevista rokotelähetyksistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja sosiaali.- ja terveysministeriön (STM) tiistai-iltaisessa tiedotteessa kerrotaan.

"Koska rokotetoimitukset ja kylmäketjun toiminta ovat riittävästi vakiintuneet, nyt on siirrytty käytäntöön, jossa kaikki lähetyksen rokotteet voidaan ottaa heti käyttöön ja toinen annos annetaan tulevista rokotelähetyksistä", tiedotteessa sanotaan.

Ensimmäiset rokote-erät olivat huomattavasti aiemmin luultua pienempiä, THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi STM:n tiedotustilaisuudessa aiemmin tiistaina. Nyt Suomeen odotetaan tammikuun aikana 50 000 rokoteannoksen erät joka viikko.

Suomen rokotustilanteesta kertoivat tilaisuudessa myös STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen koronarokotteita sekä Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalveluiden johtaja Leena Turpeinen.

Britannia viivästyttää tehosteen antamista

Tällä hetkellä käytössä oleva Pfizerin ja Biontechin koronarokote tulee antaa kahtena annoksena. Saksalainen Biontech varoitti STT:n mukaan tiistaina, ettei sen teho ole taattu, mikäli toinen annos annetaan 21 vuorokauden jälkeen.

Euroopan lääkevirasto EMA varoitti maanantaina, ettei ensimmäisen ja toisen annoksen väliin saisi jäädä yli 42 vuorokautta, ja Maailman terveysjärjestö WHO sanoi tiistaina, että tehosteannos tulisi antaa 21–28 vuorokaudessa.

Rokotetta on saatu luultua pienempiä määriä. Britanniassa päätettiin viime viikolla käyttää kaikki ensimmäisessä erässä saapuneet rokotteet. Maassa hyväksyttiin myös toisen annoksen antaminen maksimissaan 12 viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen. Myös Tanska hyväksyi maanantaina kuuden viikon viivästyksen. Saksassa on harkittu asiaa.

Kumpulainen sanoo pitävänsä hätätoimenpiteitä ymmärrettävinä maissa, joissa koronatilanne on kriittinen. Hän viittasi esimerkiksi Britannian päätökseen hyväksyä Astrazenecan rokote ennen varsinaista myyntilupaa sekä keskusteluihin rokoteannosten väliaikojen pidentämisestä.

– Jos katsotaan minkälaisista maista on kyse, jotka käyttävät näitä hätätilamenettelyitä, niille on tunnusomaista se, että niiden tautitilanne on vaikea. Terveydenhuollon tilanne on joiltain osin lähes kaatumassa, Kumpulainen sanoi .

– Me emme ole Suomessa ainakaan tällä hetkellä lähdössä millekään sellaiselle tielle. Meidän kantokykymme on toistaiseksi hyvä.

Suomessa oli maanantaihin mennessä todettu yhteensä 36 919 koronatartuntaa. Uusia tartuntoja oli maanantaina todettu 147.

Myyntiluvista ei vielä varmuutta

Tällä hetkellä Biontechin ja Pfizerin rokote on ainoa EU:ssa hyväksytty rokote. Suomeen on tähän mennessä saapunut noin 50 000 rokoteannosta.

Kesään mennessä odotetaan saatavan 5–7 miljoonaa rokoteannosta. Rokottamisen etenemiseen riippuu kuitenkin Kontion mukaan useita epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti rokotteiden myyntilupiin EU:ssa.

EU:n hankintalistalla on Kumpulaisen mukaan yhteensä seitsemän rokotetta.

Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee Modernan valmistaman rokotteen myyntiluvan mahdollista suosittelemista tällä viikolla. Kumpulaisen mukaan Modernan kautta saatavat rokote-erät tulevat kuitenkin olemaan varsinkin alkuvaiheessa pieniä.

– Niitä menee muualle kuin EU:hun, EU ei ole kaikkinensa saanut suuria määriä, Kumpulainen kertoo.

Astrazenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteen myyntiluvan aikataulu ei Kumpulan mukaan ole vielä tiedossa.

Saksa on ostanut Biontechin ja Pfizerin rokotetta myös EU:n yhteishankinnan ohi. Suomi ei näin ole näillä näkymin tekemässä.

– Suomi muiden tavoin on sitoutunut siihen että sen (yhteis)hankinnan puitteissa olevia tuotteita ei hankita ketjun ohi. Ilmeistä on tällä hetkellä, että Saksa on varanut saksalaiselta itse tukemaltaan Biontechilta ylimääräisiä rokotteita, Kumpulainen vastaa lehdistön esittämään kysymykseen.

Kumpulainen kertoo, että tämän hetkisten tietojen mukaan kyseessä ovat rokote-erät, jotka valmistuvat EU:n tilaamien rokote-erien jälkeen.

Kontion kertoo, että Biontechin ja Pfizerin rokotteen luultua niukempi saatavuus on rokotteen tuottajasta riippuva asia.

Näin rokottaminen etenee

Tähän mennessä Suomessa on rokotettu THL:n tietojen mukaan noin 7000 henkilöä. Potilastietojärjestelmissä on Kontion mukaan ollut tiedonsiirto-ongelmia, joiden vuoksi rokoterekisterin luku on ollut alhaisempi, 5445.

Yhteensä rokotettavia tulee Suomessa olemaan 4,5 miljoonaa henkilöä. Ensilinjassa olevia rokotettavia on noin 150 000. Luku sisältää koronapotilaita hoitavan terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstön sekä hoivakotien asukkaat.

Seuraavaksi rokotettavien ryhmässä ovat yli 70-vuotiaat, joita on noin 800 000.

Iäkkäiden jälkeen rokotetaan ne, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia ja lopulta muu 16–70-vuotias väestö.

Kontion mukaan koko väestön rokottaminen voi hyvin mennä loppuvuoteen.

Kontion mukaan alueellisen rokotejaon on suunnitellut THL, ja se perustuu rokottamisjärjestykseen.

– Ensimmäiset rokote-erät jaetaan terveydenhuollon henkilökunnan määrän mukaan. Sen takia ensimmäiset rokote-erät jaettiin viiteen yliopistosairaalaan.

Seuraavat erät jaetaan eri puolille Suomea varastointipaikkoihin, joissa rokotteita voidaan säilöä -70 asteen lämpötilassa. Kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat vastuussa rokotteiden jakamisesta eteenpäin varastoista.

Kontion mukaan säilytys tuo omat haasteensa Biontechin ja Pfizerin rokotteelle. Säilytyslämpötilavaatimuksen lisäksi se säilyy jääkaapissa vain viisi päivää.

– Pakastimesta ei voi ottaa vain yhtä rokotepulloa kerralla, eli kun pakasteesta rokotteita otetaan, niin rokotettavia on oltava riittävästi rokotuspisteissä.