Kerroin aiemmin (LK 26.2.), kuinka työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa Suomen yrityksissä ovat selvästi heikommat kuin Saksassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Työsuhdeturvassa tilanne on samoin. Silti hallitus on heikentämässä sitä merkittävästi.
Hallitus esittää rajua heikennystä työsuhteiden kestoon. Määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen vaaditaan vielä perusteltu syy. Hallituksen mukaan enintään vuoden määräaikaisen sopimuksen saisi tehdä ilman perusteltua syytä. Hallitus kuvittelee, että työntekijöitä palkataan silloin enemmän – se päättelee, että työnantajat ottavat työntekijöitä töihin ilman tarvetta.
Määräaikaisuuksien lisääminen eli epävarmuuden kasvu työstä alentaa uskallusta hankkia lapsia ja omaa asuntoa. Määräaikaisuudet lisääntyvät erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa. Ruotsin tilastokeskuksen taannoisen selvityksen mukaan suurin yksittäinen syy alhaiseen syntyvyyteen oli määräaikaisten työsopimusten yleisyys synnytysikäisten naisten keskuudessa.
Hallituksen suunta on muutoinkin väärä. Jo noin kolmasosa työvoimastamme on muissa kuin kokoaikaisissa pysyvissä palvelussuhteissa, mikä vaikuttaa muun muassa kulutusta alentavasti.
Ruotsissa määräaikaisille työsopimuksille vaaditaan aina sijaisuus, sesonki tai muu peruste. Jos työntekijän mielestä perustetta ei ole, tuomioistuin voi määrätä työsuhteen pysymään voimassa, kunnes riita on lopullisesti ratkaistu. Tällaista suojaa ei ole Suomessa. Hallituksen esitys on järkyttävä heikennys verrattuna Ruotsiin.
Suomessa työnantajan on tullut ottaa työn vähentymisen vuoksi irtisanottu takaisin, jos työtä ilmenee neljän, pitkissä työsuhteissa kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus on poistamassa takaisinottovelvollisuuden alle 50 työntekijän yrityksissä eli useimmissa. Ruotsissa takaisinottovelvollisuus kaikissa yrityksissä kestää yhdeksän kuukautta. Toisin kuin Suomessa se koskee myös määräaikaisia työntekijöitä sijaisia lukuun ottamatta.
Ruotsissa korvaukset työntekijälle laittomasta irtisanomisesta ovat selvästi korkeammat –työsuhteen keston mukaan 16 ja 24 kuukauden sekä vähintään 10 vuoden työsuhteissa 32 kuukauden palkan määrä ja alle kuuden kuukauden työsuhteissakin kuuden kuukauden palkka. Suomessa vahingonkorvaus on harvemmin yli 10 kuukauden palkka, mistä vielä vähennetään työntekijän työttömyyskorvauksesta 75 tai 80 prosenttia samalta ajalta kuin vahingonkorvausta maksetaan. Hallitus puhuu palturia vertailuissaan pohjoismaihin.