Itävallan liittokansleri Brigitte Bierlein vieraili Helsingissä tänään maanantaina.
Bierlein keskusteli pääministeri Antti Rinteen (sd.) kanssa muun muassa Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteista, brexitistä ja EU:n laajentumisesta. Bierlein tapasi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön.
Bierleinin vierailu Suomeen jää todennäköisesti harvinaisuudeksi, sillä hän on vain pätkäkansleri. Bierlein nimitettiin liittokansleriksi toukokuun lopussa sen jälkeen, kun liittokansleri Sebastian Kurz joutui väistymään.
Kurz hävisi luottamusäänestyksen sen jälkeen, kun varaliittokansleri Heinz-Christian Strachesta vuoti julkisuuteen videoita, jossa hän lupasi julkisia sopimuksia vastineeksi vaalituesta.
Kurzin toukokuisessa erossa tehtiin kuitenkin historiaa kahdella tavalla. Hänestä tuli Itävallan ensimmäinen luottamusäänestyksen hävinnyt liittokansleri ja samalla Bierleinistä tuli maan ensimmäinen naisliittokansleri.
Liittokanslerin tehtävä ei suinkaan ole ensimmäinen, jossa Bierlein on toiminut ensimmäisenä naisena maassaan.
Vuonna 1990 hän oli ensimmäinen naispuolinen julkisasiamies oikeusasiamiehen toimistossa, vuonna 2002 puolestaan ensimmäinen naispuolinen perustuslakituomioistuimen varapuheenjohtaja. Vuonna 2017 hän yleni perustuslakituomioistuimen puheenjohtajaksi myös ensimmäisenä naisena ja hoiti tehtävää liittokanslerinimitykseensä asti. Hän ei palaa tehtävään, sillä saavutti eläkeiän liittokansleriuransa alkumetreillä.
Kesällä 70 vuotta täyttäneellä Bierleinillä ei ole puoluekirjaa, mutta häntä on kuvailtu keskustaoikeistolaiseksi. Hänet tunnetaan ihmisenä, joka pystyy työskentelemään hyvin eri ideologioita tukevien ihmisten kanssa.
Itävallassa järjestetään uudet vaalit ensi viikon sunnuntaina. Jos mielipidemittauksiin on luottaminen, Bierleinin valtakausi päättyy ja Itävalta palaa Kurzin aikaan.
Kurz on mielipidemittauksissa suosituin poliitikko uudeksi liittokansleriksi ja hänen ÖVP-puolueensa on pysynyt kannatukseltaan suurimpana edellisistä vaaleista lähtien. Sille ennakoidaan kolmannesta äänistä.
Toiseksi suurimman puolueen paikasta kisaavat sosiaalidemokraatit sekä Kurzin entinen hallituskumppani FPÖ, jonka kannatukseen videoskandaali ei tehnyt juuri minkäänlaista lovea. Puolueen johto on väittänyt, että videoskandaali oli poliittisten vastustajien lavastama ansa, eivätkä he ole tehneet mitään väärää.
Hyvää menestystä tulevissa vaaleissa tukee myös se, että FPÖ pärjäsi hyvin eurovaaleissa. Skandaalin keskiössä ollut Strache sijoitettiin matalalle puolueen listalla, mutta sai niin paljon ääniä, että olisi päässyt europarlamenttiin, ellei olisi kieltäytynyt paikasta.
Kurz ei ole sulkenut pois mahdollisuutta muodostaa uusi hallitus FPÖ:n kanssa.