Suomessa leviää nyt yhtä aikaa useita hengitystieviruksia, ja jotkut asiantuntijat ovat väläyttäneet kasvomaskien paluuta julkisille paikoille. Laajaa kannatusta uusille maskisuosituksille ei silti vaikuttaisi olevan.
Euroopan tartuntatautivirasto ECDC varoitti jo joulukuussa, että korona-, influenssa- ja rs-virukset liikkuvat tänä talvena monissa EU-maissa samaan aikaan. Viraston lehdistötiedotteessa esitettiin maskeja yhtenä suojautumiskeinona yhdessä muun käsi- ja yskimishygienian kanssa. Joulukuussa julkaistiin myös laaja tutkimus, jonka mukaan maskit voivat muiden suojatoimien kanssa auttaa estämään muidenkin hengitystieinfektioiden kuin koronataudin leviämistä.
Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) mainitsee hengitystieinfektioiden ehkäisemisohjeissaan, että maskia voi käyttää tarvittaessa. THL:n asiantuntijalääkäri Leif Lakoma ei pidä todennäköisenä, että yleisiin maskisuosituksiin tarvitsisi enää palata.
– Tarpeen tullen maskia voi pitää jos haluaa. Yksi erityinen tilanne, missä maskia suositellaan, on se, jos joutuu oireisena hakeutumaan terveydenhuollon hoitokontaktiin tai vaikkapa koronavirustestiin julkisessa liikennevälineessä, Lakoma sanoo STT:lle.
Maskin tarpeellisuutta on harkittava itse
Hus-yhtymän apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen suositteli viime viikolla Helsingin Sanomissa ihmisiä käyttämään maskia kaikissa julkisissa tiloissa, kuten liikennevälineissä. Ruotsalainen sanoi, että yli 60-vuotiaiden ja koronataudin riskiryhmiin kuuluvien olisi hyvä käyttää FFP-hengityssuojainta. Se suojaa etenkin käyttäjäänsä paremmin kuin kevyempi maski.
Hus-yhtymän infektioylilääkäri Asko Järvinen kertoo, että Husilla ei ole yleistä maskiohjeistusta eikä asiasta voi antaa yksiselitteistä ohjetta.
– Jokaisen täytyy itse miettiä, miten riskitason omalla kohdallaan kokee, Järvinen sanoo.
Riskeihin vaikuttaa esimerkiksi se, onko itse altis vakaville tautimuodoille ja tapaako riskiryhmiin kuuluvia tai vastustuskyvyltään heikentyneitä ihmisiä. Järvinen yhtyy toiveeseen, että hengitystieoireista kärsivät käyttäisivät maskia, jos heidän täytyy liikkua julkisilla paikoilla. Muissa tilanteissa pohdinta on hankalampaa.
– Meidän kulttuuriimme ei aikaisemmin ole kuulunut maski päällä kulkeminen edes infektioaikaan. Nyt meillä pyörii hyvin samoja viruksia kuin aikaisemmin, ja siinä ohella vielä koronavirus, joka valtaosalle väestöstä on yksi näiden muiden joukossa.
Eivät helpottaisi terveydenhuollon taakkaa
Lakoman ja Järvisen mukaan maskien käyttö ei nykytilanteessa helpottaisi terveydenhuollon kuormitusta.
– Toki maskeilla voi yksilökohtaisesti olla merkitystä ja joissain tilanteissa niistä voi olla apua. Mutta hengitystieinfektiot leviävät kyllä aina, ei niitä voida mitenkään täysin estää, Lakoma sanoo
Lakoman mukaan tärkein tautien ehkäisemiskeino on se, että hengitystieoireista kärsivät eivät tapaa muita ihmisiä etenkään taudin alkuvaiheessa. Koronaviruksen osalta uutta tehosterokotusta suositellaan Lakoman mukaan parille miljoonalle suomalaiselle, joista alle puolet oli viime vuoden lopulla saanut rokotteen.
– Ehkä se, että saataisiin ihmiset hakemaan nämä tehosteet, on kuitenkin maskikeskustelua oleellisempi keino vähentää vakavia tauteja ja terveydenhuollon kuormitusta.
