Suomen valtiojohto on tehnyt virallisen päätöksen hakemisesta sotilasliitto Naton jäseneksi. Päätöksen teki tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokous eli niin sanottu tp-utva.
Asiasta kertoi presidentti Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa. Hän kertoi, että tp-utva linjasi, että Suomi eduskuntaa kuultuaan hakee Nato-jäsenyyttä.
Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) pitivät kello 13 lehdistötilaisuuden Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Lehdistötilaisuus jatkui ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) osuuksilla.
"Suomi tarvitsee nyt Turkilta hyvin selkeän vastauksen"
Niinistö sanoi, että Nato-jäsenyyden myötä syntyy "suojattu Suomi osana vakaata, vahvaa ja vastuunsa tuntevaa Pohjolaa".
– Me saamme turvaa ja me myös jaamme sitä. Itämeren alueelle, koko puolustusliittoon.
Hän korosti, että kokonaisturvallisuus kasvaa eikä se ole keneltäkään pois.
Niinistö kommentoi myös Turkin sanomisia Suomen Nato-jäsenyydestä. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee nyt Turkilta hyvin selkeän vastauksen Nato-jäsenyyttä koskien. Hän sanoi, että on valmis keskustelemaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa ongelmista, joita tämä on tuonut esiin.
Erdogan sanoi perjantaina, ettei näe Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä myönteisenä asiana. Erdogan perusteli tätä sillä, että maat olisivat terroristien turvapaikkoja.
Niinistö: Puhelu Putinin kanssa yllättävän rauhallinen ja toteava
Niinistöltä kysyttiin myös lauantaisesta puhelinkeskustelustaan presidentti Vladimir Putinin kanssa. Niinistön mukaan keskustelun sävy oli yllättävä. Se oli hänestä varsin rauhallinen ja oikeastaan toteava.
– Olen aiemmin kantanut aika lailla huolta siitä, minkälaisia ne meille kerrotut sotilastekniset vasta-askeleet olisivat. Niistähän meille on puhuttu. Pikkuhiljaa olen jo aiemmin alkanut olla sitä mieltä, että varsinaisia sotilaallisia operaatioita emme tulisi kohtaamaan. Sanotaan, että tuon puhelun jälkeen olen entistä enemmän sitä mieltä. Mutta kun turvallisuudesta puhutaan, kannattaa aina muistaa, että kokonaisvalppaus on paikallaan, hän vastasi.
Presidentit kävivät puhelinkeskustelun Suomen aloitteesta. Niinistö sanoi, että halusi käydä keskustelun, koska on parempi kertoa asioista suoraan.
– Minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse, Niinistö sanoi.
Marin kiitti hallituksen puolesta Niinistöä saumattomasta ja hyvästä yhteistoiminnasta. Marinin mukaan tärkeintä on Suomen ja suomalaisten turvallisuus.
– Ratkaisumme tuo varmuutta epävarmuuden keskelle. Se vahvistaa Pohjois-Eurooppaa ja antaa uusia mahdollisuuksia myös pohjoismaiselle yhteistyölle, Marin sanoi.
Haavisto: Suomen ulkopoliittinen asema pysyy samana
Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Suomen ulkopolitiikka säilyy entisenlaisena, vaikka Suomi on päättänytkin hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Haaviston mukaan Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan, minkä vuoksi Nato-option käyttö nousi ajankohtaiseksi. Hän totesi osan Nato-maista "jopa kilpailevan" sillä, miten nopeasti ne voivat ratifioida Suomen jäsenyyden puolustusliittoon.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen ei näe tarpeellisena, että Suomen Nato-jäsenyydelle asetettaisiin poliittisia tai sotilaallisia rajoituksia tai reunaehtoja.
Nato-jäsenyys ei Kaikkosen mukaan tarkoita, että Suomi ulkoistaisi kansallista itsemääräämisoikeuttaan puolustuskysymyksissä puolustusliitolle. Sen vuoksi Kaikkonen ei pidä rajoitteiden esittämistä tarpeellisena.
Kaikkonen toteaa, että Suomi vastaa jatkossakin ensisijaisesti oman alueensa puolustamisesta. Lisäksi Nato-jäsenyys toisi Suomelle velvoitteita yhteistä puolustamista varten. Hän arvioi, että Suomi tulee jo lähiaikoina lisäämään harjoitustoimintaa.
Eduskunnan käsittely nopeimmillaan huomenna valmis
Hallitus antaa vielä sunnuntaina eduskunnalle uuden selonteon, joka esittää sotilasliiton jäseneksi hakemista. Selonteon käsittely eduskunnassa alkaa maanantaina aamupäivällä.
Eduskunta voi nopeimmillaan käsitellä asian jo maanantaina, mutta on mahdollista, että siihen menee vähän kauemmin aikaa. Aikatauluun vaikuttaa se, miten paljon kansanedustajat haluavat käyttää puheenvuoroja suuressa salissa.
Tämän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Naton päämajassa Brysselissä asian odotetaan etenevän nopeasti, mutta puolustusliiton 30 jäsenmaan pitää myös ratifioida liittymispöytäkirja. Jälkimmäisen vaiheen odotetaan vievän 4–12 kuukautta.
Eduskunnan varsinainen päätöksenteko Suomen liittymisestä Natoon tapahtuu vasta tämän jälkeen.
Juttua päivitetty 15.5 klo 15.54.