Suomen kantaa EU:n el­vy­tys­ra­has­toon ei saatu vielä sor­vat­tua – Tup­pu­rai­nen: Ra­han­jaon pitää edistää jä­sen­mai­den vas­tuul­lis­ta ta­lou­den­pi­toa

Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomi lähtee hakemaan EU:n elvytysrahastosta ratkaisua, joka on Suomelle edullinen ja tuottaa eurooppalaista lisäarvoa.
Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen mukaan Suomi lähtee hakemaan EU:n elvytysrahastosta ratkaisua, joka on Suomelle edullinen ja tuottaa eurooppalaista lisäarvoa.
Kuva: Mauri Ratilainen

Hallituksen EU-ministerivaliokunta alkoi keskiviikkona käsitellä ehtoja, joilla Suomi neuvottelee Euroopan unionin jättimäisestä elvytysrahastosta. Suomi olisi toivonut rahastosta lainapainotteisempaa, kuin mikä oli EU-komission esitys.

Valiokunta kävi alustavan keskustelun Suomen neuvottelutavoitteista, minkä jälkeen hallitusryhmien puheenjohtajien viisikko käsitteli asiaa.

– Neuvotteluja jatketaan. Pääministeri johtaa tätä prosessia ja kutsuu neuvottelut jatkossa koolle, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi Lännen Medialle.

EU-komissio esitti viime viikolla 750 miljardin euron rahastoa koronan aiheuttaman talouskriisin hoito. Siitä 500 miljardia käytettäisiin jäsenmaiden tukeen ja 250 miljardia euroa olisi jäsenmaille annettavaa lainaa.

Rahoitus on tarkoitus ohjata jäsenmaille EU:n budjetin avulla EU:n tukiohjelmien kautta. Elvytyspaketti rahoitettaisiin yhteisellä EU-komission ottamalla lainalla, mikä olisi merkittävä linjaus.

Elvytysrahastosta neuvotellaan yhdessä EU:n seitsenvuotisen rahoituskehyksen kanssa. Komission julkaisema ehdotus on vasta esitys. Sitä käsitellään Eurooppa-neuvostossa ensimmäisen kerran mahdollisesti jo juhannusaattona.

Helsingin Sanomien mukaan Suomen EU-linjasta päättävä eduskunnan suuri valiokunta käsittelee koronaelvytyspakettia perjantaina.  Hallituksen pitäisi saada kantansa muodostettua sitä ennen.

Rahanjakoon ehtoja

Tuppurainen odottaa, että jäsenmaiden kannoista elvytysrahastoon saadaan lisää tietoa tänään kokoontuvan EU:n pysyvien suurlähettiläiden Coreper-neuvoston kokouksen jälkeen. Tuppuraisen mukaan Suomen edustaja Marja Rislakki voi kokouksessa edustaa Suomen ennakkokantaa, josta on toimitettu kirjelmä myös eduskunnalle jo aiemmin.

Sen mukaan Suomi on valmis avoimesti tarkastelemaan elvytysrahastoa mutta pitää ensisijaisena elvytyspaketin lainapainotteisuutta ja tavoittelee paketille maltillista kokonaistasoa.

– Kannat täsmentyvät myöhemmin. Yleisellä tasolla on aivan selvää, että Suomikin vaatii, että rahanjakoon tulee ehdollisuutta. Ehdollisuuden pitää olla sellaista, joka edistää itse kunkin jäsenmaan vastuullista taloudenpitoa, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan elvytysrahoituksen tulee viedä kohti kestäviä rakenneuudistuksia ja edistää eurooppalaisten suurten kasvustrategioiden toteutumista. Ne pohjautuvat muun muassa vihreälle kestävälle kasvulle Green Dealille sekä digitalisaatiolle.

Muovivero Suomelle edullinen

Komission mukaan osa unionin elpymisrahastoa varten ottamasta lainasta olisi mahdollista maksaa takaisin uudentyyppisillä keinoilla. Esillä ovat olleet EU:n yhteiset verot kuten muovivero.

– EU:n puheenjohtajana Suomi jäsenmaiden enemmistön mukana oli valmis muoviveroon, kierrättämättömään muoviin perustuvaan maksuun. Se olisi myös Suomen nettomaksuaseman kannalta meille edullinen, Tuppurainen sanoo.

Komission esityksessä EU:n budjetin ainoa uusi oma vara seuraavan seitsemän vuoden rahoituskauden aikana olisi muovimaksu. Se olisi alustavien kantojen mukaan menossa nyt Tuppuraisen mukaan oikeaan suuntaan.

Muista uusista rahoitusvälineistä kuten digiverosta komissio ei ole toistaiseksi esittänyt mitään. Tuppuraisen mukaan niistä käydään keskustelu vasta myöhemmin. Ne tulisivat käyttöön vasta vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella.