Viiden vuoden takainen kuntalaisaloite Posion Suolijärvien säännöstelyhaitoista on saanut vuosikymmeniksi hiipuneen sopan porisemaan. Posion muikkumarkkinoilla riitti aiheesta keskustelijaa ja muistelijaa.
Säännöstely oli syönyt erään niemen kärjen ja toisen tarinassa saari oli muuttunut kolmeksi. Voimayhtiö oli toki maksanut aikanaan korvauksia vahingoista – parikymmentä penniä neliöltä. Eräs mummo ikävöi hylättyä rantasaunaansa. Ranta oli paennut kaislaviidakon tieltä.
Entinen virkamies oli vuosikymmeniä sitten ollut arvioimassa säännöstelyhaittoja. Häntä saattoi ihmetyttää, että voimalaitos oli saanut peruskunnostukseen luvan heti kättelyssä, ilman uutta lupamenettelyä.
Kuntalaisaloitteessa vaadittiin muun muassa vanhojen lupaehtojen muuttamista. Samojen viranomaisten johdolla samaan aikaan aloitettua kehittämisselvitystä on vatvottu vuosia ja lopputuloksena on kauniita lupauksia, mutta vähän sattumia.
Kalamies muisteli vuosikymmeniä sitten saamaansa suurta järvilohta, joita ei enää ole. Toinen teltalla vieraillut oli kehitellyt uutta teoriaa ilmastonmuutoksesta, joka perustui kvanttiteoriaan. Pitkän tuumailun jälkeen totesimme, että hänen teoriansa ei ehkä ehtisi pelastaa Suolijärviä.
Yksi kävijä ei uskonut enää neuvotteluihin voimayhtiön kanssa, vaan vaati säännöstelyhaittojen kertomista saksalaisiin lehtiin. Silloin vesivoimayhtiön pääomistajat, suuret metsäyhtiöt, hoksaisivat Jumiskon voimalan tuottavan kahvinkeittimen tarvitseman energiamäärän verrattuna heidän omaan energiatuotantoonsa.
Hallituspuolueen kansanedustajankin oli nähty kiiruhtaneen telttamme ohi. Hän ei ehtinyt paneutua Suolijärvien selityksiin, koska ilmeisesti oman puolueen touhuissa selitettävää riittää. Eipä näkynyt muidenkaan puolueiden edustajia.
Säännöstely on tuhonnut vesistön selkärangattomia pohjaeläimiä. Tutkittua tietoa ei kuitenkaan ole, että voimayhtiöillä olisi vaikutusta puolueiden selkärangattomuuteen. Epäilys on kuitenkin vahva koko Kemijoen vesistöalueella.
Kirjoittaja on Pro Suolijärvi ry:n puheenjohtaja.