Márjjabeivviid njoarostangilvu gesii báikki ala measta čuođi njoarosteaddji oarjjabeale Suoma Sámis ja maiddái Guovdageainnu ja Máze guovlluin ja Ruoŧa bealde.
Dievdduid ja Nissoniid luohkáid vuoittut manne rájáid duohkái. Garra rátkima maŋŋá de viimmát čilge, geat dat leat dán jagáš suohpangieđat. Nissoniid luohkás buoremus darveheaddji lei mázelaš Elen Solbritt Eira Utsi.
– In leat oppa vuolgiminge gilvui, muhto vielja hásttii searvat. Álggahin njoarosteami nolla bohtosiin ja fal geavai, ahte gitta lohppii bessen njoarostit. Nuorran ledjen mielde čuoigan-njoarostan -gilvvuin, Elen Solbritt muitala movttegit.
Dievdduid luohkás maiddái lei garra dássi ja vuoiti čielggai easkka go beaivi jo veiggodišgođii. Loahpas dievdduid suohpagieđa rátke Bajit Sohppara Nils Henrik Labba ja guovdageaidnulaš Mikkel Mathis Hætta gaskkas, ja Hætta faskii vuoittu. Sihke nissoniid ja dievdduid luohkáš váldovuoitun lei 1000 euro.
– Mannan jagi bázii gaskii go mis lei eallu gárddis. Dán jagi mis lei duorastaga gárddástallan ja gearggai de deike, muitala Vilgona Duopmása Juhán Máhtte. Son lei njoarostangilvvuid okta duopmár. Márjjábeaivvit leat su mielas dehálaš sámiid dáhpáhus ja son leage lea johtán doppe 50 jagi.
– Dáppe beassá deaivat oahpes olbmuid ja fulkkiid, geat mis leat olu Heahtás, lismálaš Juhan Máhtte Näkkäläjärvi gávnnaha.
Dehálaš válljet rivttes suohpana
Njoarostangilvvuin oidnojedje máŋgga ivdnásaš báttit suohpaniin ja maiddái báttiid assodat molsašuddá.
– Dál oidnojit eanaš oránša báttit suohpaniin. Dálkki ja liekkasvuođa mielde dan galgá válljet, dál ii galgga leat menddo dipma báddi. Jus lea garra biegga, de galgá leat gassa ja lossa báddi, amas ii biegga doalvut dan, mázelaš Hans Ole Eira válddáhallá suohpaniid.
Sus alddis lea vilges ja seakka báddi suohpanis.
– Dáinna galgá garrasit suhppet vai darveha, Hans Ole láhttesta iežas vuoru vuorddedettiin ja lasiha, ahte dáid gilvvuin ii goassege dieđe gii vuoitá.
Hárjehallan lea dehálaš jus galgá čeahppin šaddat.
– Ja gal dat suohpan lea vel anus boazodoalus, mii njoarostat rátkimiin ja mearkumiin, mázelaš Hans Ole Eira dadjá.
Márjjabeivviin guhkes historjá
Dán jagáš Márjjábeivviid márkaniid dáhpáhussan lei njoarostangilvu guovdu Heahtá gili.
– Ovdal han ledje maiddái heargegilvvut Ovnnesjávrri alde, muhto dat nohke go dáža hearggit eai šat beasa oassálastit Suoma beale gilvvuide, Vilgona Duopmása, Guovža-Ándde Sámmol, okta lágideaddjiin lohká.
Njoarostangilvu gesii báikki ala measta čuođi njoarosteaddji oarjjabeale Suoma Sámis ja maiddái Guovdageainnu ja Máze guovlluin ja Ruoŧa bealde. Gilvu bisttii čieža diimmu gitta eahkedii, ovdalgo de gávdnojedje dat buoremus suohpangieđat.
– Ledje olu njoarosteaddjit, dievdduid luohkás measta 50, nissonat 25, nuorat ja mánát sulaid 20. Sáhtašii leat buoret ordnet guovttebeaivásaš gilvun, Nils-Samuli Näkkälä árvala.
Johtti Sápmelaččat -searvi lea ordnen Márjjábeaivve doaluid jagi 1971 rájes. Muhto Márjjabeivviid historjá ollá olu dobbelii. Dolin Márjjábeivviid áigge sámit bohte girkosiidii gásttašit mánáid, heajastallat ja hávdádit váinniid. Nuorat bohte rihppaskuvlii ja konfirmerejuvvojedje Márjjábeaivve. Čoahkkaneapmái ledje girkolaš sivat, muhto leihan olbmuin dárbu muđuidge beassat oaidnalit. Ja Márjjábeivviid áigge olbmuin lei astu ovdal davásjohtima.
Márjjábeivviid suohpangieđat
Dievddut 1. Mikkel Mathis Hætta, 2. Nils Henrik Labba, 3. Per Johannes Eira, 4. Isak Ole Eira.
Nissonat 1. Elen Solbritt Eira Utsi, 2. Elle Majja Eira, 3. Elena Skum, 4. Sandra Marie Biti.
Nieiddat 14-17 jagi 1. Seela Maria Valkeapää, 2. Elle Kristina Idivuoma.
Bártnit 14-17 jagi 1. Nils- Piera Ruotsala, 2. Veeti Magga, 3. Lars Áilu Hotti.
Nieiddat 10-13 jagi 1. Emma Labba, 2. Anni-Maret Mähönen, 3. Ebba Valkeapää, 4. Eila Risten Eira.
Bártnit 10-13 jagi 1. Aslat Johan Eira, 2. Ole Niiles Triumf, 3. Leevi Halttunen, 4. Ole Amon Eira.
Bártnit 7-9 jagi 1. Máhtte Andreas Eira, 2. Matias Näkkäläjärvi, 3. Per-Jovsset Magga, 4. Juhan-Dánel Näkkäläjärvi.
Nieiddat 7-9 jagi 1. Ánne-Karen Magga.
Nieiddat 4-6 jagi 1. Inga Anna Matilde Eira, 2. Inga Elean Magga, 3. Nina Livelle Kuhmunen.
Suopunginheittokilpailu kokosi viime lauantaina Marianpäiville lähes sata lassoajaa Suomesta, Norjasta ja Ruotsista.
Aikuisten sarjan parhaimpien heittäjien tittelit (suohpangiehta), koko päivän kestäneessä kilpailussa, ratkottiin vasta illansuussa. Naisten Sarjan voitto meni Masin kylä Elen Solbritt Eira Utsille, joka ei ollut edes lähdössä kilpailuun, mutta veljen yllyttämänä lähti kokeilemaan.
Miesten luokan tarkimmat suopunginheittäjät olivat voittajaksi heittänyt koutokeinolainen Mikkel Mathis Hætta ja Ylä-Sopperon Nils Henrik Labba toisena. Aikuisten sarjassa voittajat kääräisivät tuhat euroa taskuun.
Hetan Marianpäivät ovat saamelaisille perinteinen tapahtuma. Lismassa asuva Juhán Máhtte Näkkäjärvi on käynyt Marianpäivillä 50 vuotta.
– Viime vuosi jäi väliin samaan aikaan olleiden erotusten vuoksi. Tänne on mukava tulla ja täällä tapaa tuttuja ja sukulaisia, Näkkäläjärvi toteaa.
Suopunginheittokilpailussa näkyi monenvärisiä ja paksuisia suopunkeja. Kautokeinon ja Altan välillä olevasta Masin kylästä tullut Hans Ole Eira tuntee suopungit.
– Tuulella pitää olla paksu ja raskas suopunki. Kelin mukaan pitää valita ja leudolla säällä ei suopungin pidä olla liian pehmeä, Hans Ole Eira kertoo.
Hänellä itsellään oli valkoinen ohut suopunki, jota keveytensä vuoksi pitää heittää rajusti.
– Aikaisemmin Marianpäivillä oli myös porokilpailut Ounasjärven jäällä, mutta niitä ei ole enää vuosiin järjestetty, koska norjalaiset eivät voi määräysten takia tuoda ajokkaitaan Suomeen, Nils-Samuli Näkkälä kertoo.
Johtti Sápmelaččat -yhdistys on järjestänyt Hetan Marianpäiviä vuodesta 1971. Itse tapahtuman historia yltää paljon kauemmas, sillä entisaikaan saamelaiset kokoontuivat Hetan kirkonkylään kastamaan lapsia, häihin ja myös hautaamaan vainajia. Nuoret puolestaan kävivät rippikoulun ja konfirmoitiin Marian päivänä.
Kokoontumiseen oli kirkolliset syyt ja lisäksi ihmisillä oli tarve päästä tapaamaan muita. Ja tähän vuodenaikaan porosaamelaisilla oli siihen aikaa ennen pohjoiseen jutaamista.