Siinä se on. Kämmenen kokoinen, hieman ruosteinen ja ajan kuluttamaa kiveä muistuttava murikka. Kaunottareksi sitä ei voi kutsua, mutta mullistava se on.

SSAB:n ympäristö- ja turvallisuusjohtajan, ympäristötieteen tohtori Harri Leppäsen kädelle mahtuvaan rautasieneen tiivistyy kouraan tuntuvassa muodossa koko terästuotannon hiilivapaa tulevaisuus.

Kyse on lähes teolliseen vallankumoukseen vertautuvasta muutoksesta, sillä tähän asti terästehtaat ovat toimineet ilmastoa saastuttavalla tavalla viimeiset tuhatkunta vuotta.