Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Soten lä­hi­pal­ve­lui­ta vah­vis­tet­ta­va

Kirjoittajan mielestä lähellä toimivia soten peruspalveluita tulee vahvistaa eikä heikentää.
Kirjoittajan mielestä lähellä toimivia soten peruspalveluita tulee vahvistaa eikä heikentää.
Kuva: Anssi Jokiranta

Lapin hyvinvointialueella mietitään kuumeisesti, miten ja missä palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Samaan aikaan menot näyttävät ylittävän tulot yli 40 miljoonalla 2023.

Tarvitaan nopeita säästötoimia ja lisäksi on hillittävä pitkään jatkunutta kustannusten kasvua. STM:n viesti on selvä: Lapissa erikoissairaanhoidon osuus terveydenhuollon kustannuksista on liian korkea. Mikä neuvoksi? Aletaanko karsia palveluverkkoa eli terveyskeskuksia ja keskittää palveluita?

Palveluiden keskittämiseen liittyy oletus, että sillä saataisiin palvelut halvemmalla ja tehokkaammin. Tämä ei päde harvaan asutussa Lapissa. Meillä on jo esimerkkejä hyvin palvelevista pienten kuntien sote-keskuksista, joista asukkaat saavat palvelut nopeasti kohtuuhinnalla.

Talouden tasapainottamisessa on huomattava koko sote-palveluiden kokonaisuus: perus- ja erikoissairaanhoito, ikäihmisten palvelut ja sosiaalityö. Peruspalveluista karsiminen ei vähennä erikoissairaanhoidon kustannuksia, vaan kehitys on päinvastainen. Jos lähipalveluiden vastaanottoja vähennetään, kynnys palveluihin hakeutumiseen nousee ja sairaudet pitkittyvät ja hoidot kallistuvat.

Lähellä toimivia peruspalveluita tulee vahvistaa eikä heikentää. Otetaan mallia hyvin toimivista terveys- ja sosiaaliasemista ja astutaan askel perhelääkäri- ja perhetiimin toiminnan vahvistamiseen kaikissa Lapin kunnissa. Lääkärien, hoitajien ja sosiaalityön ammattilaisten muodostama työryhmä hoitaisi lappilaiset lähellä heidän asuinympäristöään. Asukkailla olisi tutut ammattilaiset ja ammattilaisilla tutut asiakkaat.

Hyvinvointipalveluiden uudistus korostaa ennaltaehkäisyä ja varhaista palvelutarpeen tunnistamista. Tämä vaatii tiiviit ja toimivat yhteistyömuodot kuntien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten, työllisyyden hoidon ja vapaa-ajan toimijoiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tätä yhdyspintaa tulee vahvistaa ja sitä vaatii myös laki hyvinvointipalveluiden uudistamisesta.

Meillä on hyvä huono esimerkki siitä, kuinka keskisuuren kaupungin sote-palveluita on vaikea järjestää. Tarkoitan Rovaniemeä, jossa pääsee heikoiten terveyskeskuksen lääkärille koko Lapissa. Joidenkin mukaan ei pääse ollenkaan. Rovaniemen perustason palvelut tulee jakaa pienempiin yksikköihin alueellisesti väestövastuumallin mukaisesti ja ottaa mallia hyvin toimivista sote-keskuksista.

On vaikea ymmärtää ääniä, jotka vaativat sote-palveluiden keskittämistä aluekeskuksiin. Ei se ainakaan lappilaisten sote-palveluiden saatavuutta ja taloutta edistä, päinvastoin.

Kirjoittaja on lääkäri sekä Lapin aluehallituksen ja aluevaltuuston jäsen (kesk.).