Sosiaali- ja terveyspalveluihin tehtävän jättiremontin yksi keskeisistä tavoitteista on hoito- ja hoivakustannusten kasvun hillitseminen. Kuntaliiton arvion mukaan näin ei kuitenkaan välttämättä ole käymässä.
– Kuntakentällä ei pidetä tavoitteen toteutumista kovin todennäköisenä, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio.
Vainion mukaan toteutuminen jää täysin kiinni alueiden kyvystä lunastaa niille asetetut tavoitteet.
Viime vuosina kuntien sote-menot ovat Kuntaliiton mukaan kasvaneet keskimäärin 2,4 prosenttia vuosittain. Tästä väestön ikääntyminen aiheuttaa reilun prosentin kasvun.
Hallituksen tarkoituksena sote-uudistuksessa on ollut, että vuodesta 2025 eteenpäin palvelutarpeen perusteella arvioitua kulujen kasvua ei rahoiteta alueille kokonaan vaan 80-prosenttisesti.
– Sillä, että ei etukäteen anneta täysimääräisenä rahoitusta, pyritään kannustamaan alueita pysymään tiukassa raamissa, kertoo neuvotteleva virkamies Antti Väisänen valtiovarainministeriöstä (VM).
Vainio huomauttaa, että kyseessä on kuitenkin ainoastaan hallituksen tavoite, ei muutosten taloudellisten vaikutusten arvioinnin lopputulos.
– Ei ole arvioitu, miten hyvinvointialueet pystyisivät 20 prosenttia pienemmällä rahoituksen nousulla ne palvelut järjestämään. Yhtenä riskinä on myös, että vaikka kustannuskehityksen hillintätavoite toteutuisikin, se toteutetaan palveluiden kustannuksella, Vainio sanoo.
Silloin uhkaavat jäädä toteutumatta ne hallituksen asettamat tavoitteet, että uudistuksen myötä kaikki saisivat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja että hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat.
Hyvinvointialue voi saada lisää rahaa
Sote-uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta, ja niille siirretään kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Uudistuksella pyritään parantamaan peruspalveluita, jotta ongelmat eivät kasva liian isoiksi – ja kalliiksi hoitaa. Lisäksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä palveluissa odotetaan säästöjä.
Hyvinvointialue päättää itse, miten rahoituksen käyttää. Palvelujen toteutumista ja rahoituksen riittävyyttä seurataan osana ohjausprosessia.
Väisäsen mukaan hyvinvointialueella on oikeus saada lisää rahaa, jos rahoituksen taso vaarantaa riittävien palvelujen järjestämisen. Sitä on kuitenkin rajoitettu niin, että lisärahoituksen määrälle voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi palvelujen laatuun ja tehokkuuteen liittyen. Lisäksi jos alue on saanut lisärahoitusta kaksi kertaa kolmen vuoden aikana, voidaan käynnistää arviointimenettely.
Kolmen miljardin euron kustannukset tällä vuosikymmenellä
Hallitus on arvioinut, että julkinen talous ei uudistuksen vuoksi näyttäisi vahvistuvan vielä tällä vuosikymmenellä. Syynä ovat etenkin muutoskustannukset, joita uudistuksen toimeenpanosta vääjäämättä syntyy. Vuosikymmenen loppuun mennessä siitä arvioidaan koituvan kumulatiivisesti noin kolmen miljardin euron kustannukset julkiseen talouteen.
– Jos oletetaan, että uusimmat arviot muutoskustannuksista toteutuvat, uudistuksen takaisinmaksuajan voi arvioida olevan karkeasti noin 15 vuotta, Väisänen sanoo.
VM:n arvion mukaan tätä ei voi pitää kohtuuttoman pitkänä aikana, kun huomioidaan että kyseessä on iso ja merkittävä uudistus.
